Uusien yhteismetsien perustamismahdollisuuksia selvitetään Pohjois-Karjalassa

Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman hankkeen tavoitteena on selvittää kuntien halukkuutta perustaa yhteismetsiä yksityisten metsänomistajien kanssa. Samalla halutaan lisätä tietoa yhteismetsästä omistusmuotona. Yhteismetsä halutaan tehdä tunnetuksi etenkin kuntapäättäjille.

Toimintamallissa kunta sitoutuisi liittämään omaa metsäänsä uuteen perustettavaan yhteismetsään. Kuntakohtainen yhteismetsä olisi avoin kaikille halukkaille, osakkaaksi pääsee liittämällä omia metsiään yhteismetsän alueeseen. Metsät tulisi kuitenkin sijaita kyseisessä kunnassa.

Kuntavetoisia yhteismetsiä on viime vuosina perustettu useita eri puolille Suomea. Pohjois-Karjalasta katsoen lähin esimerkki löytyy Kuhmosta, jossa kunta on sitoutunut liittämään omia metsiään vähintään 500 hehtaaria yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa perustettavaan yhteismetsään. Kuntien lisäksi myös seurakunnat ovat olleet kiinnostuneita yhteismetsäosakkuudesta.

Aluetaloutta piristäviä vaikutuksia

Yhteismetsässä toiminnan perusajatus on kestävän ja kannattavan metsätalouden harjoittaminen sen osakkaiden hyväksi. Metsän hakkuu- ja hoitotoimenpiteet suoritetaan metsäsuunnitelman mukaisesti. Metsätalouden harjoittaminen suurilla pinta-aloilla on kustannustehokasta. Metsät hoidetaan ajallaan ja puu liikkuu, jos sille vain on kysyntää. 

Yhteismetsistä ei yleensä löydy merkittäviä hoitorästejä. Tämän perusteella niiden voidaan olettaa hoitavan metsiään aktiivisemmin kuin keskiverto metsänomistaja. Passiivisuutta metsänhoidossa on havaittavissa etenkin kuolinpesissä. Pohjois-Karjalassa metsää omistavia kuolinpesiä onkin verrattain paljon. Toisaalta kuolinpesät ovat tyypillisiä yhteismetsään liittyjiä. Tätä kautta passiivisia metsätiloja siirtyy aktiivisen toiminnan piiriin.