Tulvametsistä ja metsäluhdista uutta tietoa metsänomistajien käyttöön   | Metsäkeskus

Tulvametsistä ja metsäluhdista uutta tietoa metsänomistajien käyttöön  

Mies kulkee kuivassa tulvametsässä
Tulvametsää Pudasjärvellä. Kuivana aikana tulvametsässä kulkeminen onnistuu hyvin. Kuva: Krister Karttunen
Tulvametsät ja metsäluhdat ovat luonnon monimuotoisuuden ja tulvasuojelun näkökulmasta tärkeitä alueita. Suomen metsäkeskus on mukana Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat -hankkeessa, jossa kehitetään menetelmiä tulvametsien ja metsäluhtien tunnistamiseen ja kartoitukseen.  

Uutinen 2.7.2020

Tulvametsiä ja metsäluhtia on hävinnyt pellonraivauksen, vesistöjen säännöstelyn ja metsätaloudellisten ojitusten vuoksi. Nämä alueet ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ympäröivien alueiden tulvasuojelulle. Tulvametsissä ja metsäluhdissa elää korpien ja kosteiden lehtojen kasvilajeja, monia lintulajeja sekä sammakkoeläimiä ja riistaa. 

Potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat -hankkeessa (Potut) kokeillaan eri menetelmiä, joilla voi kartoittaa ja tunnistaa tulvametsiä ja metsäluhtia. Näitä elinympäristöjä etsitään laserkeilausaineistojen, tulvamallinnuksen ja metsävaratietojen avulla. Hankkeessa testataan myös koneoppimismenetelmiä. 

- Mahdollisia tulvametsiä ja metsäluhtia on inventoitu maastossa tähän mennessä Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Oulun seudulla. Menetelmiä kokeillaan myös hankkeen pilottialueilla Pohjois-Pohjanmaalla ja Perniönjoella, kertoo tutkija Krister Karttunen Suomen ympäristökeskuksesta.

Metsänomistajien käyttöön sovellus ja uusia kartta-aineistoja

Potut-hankkeen menetelmillä on mahdollista tuottaa koko Suomen kattava aineisto mahdollisista tulvametsistä ja metsäluhdista. 

- Aineiston avulla voimme esimerkiksi tunnistaa potentiaalisia METSO-ohjelmaan soveltuvia tulvametsä- ja metsäluhtakohteita sekä löytää luonnonhoitokohteiksi sopivia kohteita, projektipäällikkö Riitta Teiniranta Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Metsänomistajien käyttöön hankkeessa tuotetaan maastosovellus. Sovelluksella voi tarkastella, löytyykö omista metsistä tulvametsä- ja metsäluhtakohteita. Hanke on juuri julkaissut verkossa niin sanotun tarinakartan, jossa näkyy mahdollisia tulvametsä- ja metsäluhtakohteita eri puolilla Suomea, ja jossa on tietoa tulvametsistä ja metsäluhdista sekä hankkeen tuloksista. 

Suojelu METSO-ohjelmassa on hyvä vaihtoehto

Monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpia ovat sellaiset tulvametsät ja metsäluhdat, joissa on vanhoja lehtipuita ja lahopuustoa. Metsänomistaja voi saada tällaisen kohteen suojelusta korvausta METSO-ohjelman kautta. 

METSO-ohjelmassa alueen voi suojella määräaikaisesti tai pysyvästi. Pysyvästä suojelusta maksettu korvaus on maanomistajalle verovapaata tuloa. METSO-ohjelmassa tehdään myös luonnonhoitoa. Luonnonhoidon toimenpiteistä ei aiheudu kustannuksia maanomistajalle. 

- Metsänomistajat lähtevät mukaan METSO-ohjelmaan monista syistä, mutta yksi tärkeimmistä on itselle tai läheisille tärkeän paikan tai maiseman vaaliminen, Teiniranta sanoo.

Suomen ympäristökeskuksen Potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat (Potut) -hanke on METSO-ohjelmaan kuuluva valtakunnallinen luonnonhoidon kehittämishanke, jota rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Suomen metsäkeskuksen lisäksi hankkeessa ovat mukana ProAgria Oulu ry sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset. Hanke päättyy ensi vuonna.

Lisätietoa Potentiaaliset tulvametsät ja metsäluhdat -hankkeesta ja sen tuloksista 

Lisätietoa metsien suojelusta ja luonnonhoidosta METSO-ohjelmassa

Märkä ja paljas tervaleppäluhta Helsingissä. Sekä metsäluhdat että tulvametsät voivat esiintyä laajoina alueina vesistöjen läheisyydessä. Kuva: Krister Karttunen

Fakta: 

Tulvametsät ja metsäluhdat

  • Tulvametsiä ja metsäluhtia esiintyy vesistöjen, kuten järvien, jokien, purojen ja myös meren rantojen tuntumassa. Niille on ominaista kasvuympäristön ajoittainen tai jatkuva kosteus pintavesien vaikutuksesta. 
  • Puusto voi olla lähes pelkästään lehtipuuta; hieskoivua, tervaleppää ja harmaaleppää. Myös tuomea ja pajuja voi olla runsaasti. 
  • Tulvametsät ovat yleensä kevät- ja syystulvien aikaan hyvin vettyneitä ja muuna aikana selvästi kuivempia. Säännöllinen tulva pitää märkyydelle herkät havupuut ja varpukasvit poissa ja myös sammalia on niukasti. Sen sijaan monet heinät ja ruohot menestyvät.
  • Tulvametsissä ei muodostu turvetta. Tulvametsiin kuuluu niin tulvanalaisia lehtoja kuin kangasmetsiäkin. 
  • Metsäluhdissa sen sijaan on aina märkiä painanteita ja allikoita. Märkä luhtapinta vuorottelee kuivempien, puustoisten mättäiden kanssa. Metsäluhdissa syntyy hitaasti turvetta, joten ne lasketaan soiksi. 

Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE

.