Tuhka kannattaa hyödyntää metsien lannoitteena

uutiskuva-lannoitus.jpg
Metsälannoitusta helikopterilla. Kuva: Kalervo Ojutkangas
Biopolttoaineiden palamisjätteenä syntyy Suomessa vuosittain 600 000 tonnia tuhkaa, jota hyödynnetään vain osittain. Tuhkasta saataisiin paras kokonaishyöty suometsien lannoitteena, mutta nykyisin huomattava osa tuhkasta päätyy maanrakennukseen tai jopa kaatopaikoille.

Uutinen 14.11.2019

Tuhkalannoitus lisää viljavilla soilla ainespuun kasvua keskimäärin kolme kuutiometriä hehtaarille vuodessa vuosikymmenien ajaksi. Tuhka korjaa myös maan ravinne-epätasapainosta johtuvat kasvuhäiriöt, jotka alentavat puiden kasvua ja laatua sekä heikentävät metsien terveyttä. Tuhkalannoitusta tehdään nykyisin reilut 10 000 hehtaaria vuodessa, mutta optimaalisia kohteita olisi kuusinkertainen määrä.

-  On tuhlausta kuormittaa kaatopaikkoja tuhkalla, kun se voitaisiin kierrättää metsissä. Kierrätyksestä hyötyisivät ympäristö ja metsänomistajat. Lisäksi sillä olisi myönteisiä vaikutuksia ilmastolle ja kansantaloudelle, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Tuhkalla voidaan parantaa myös vesistöjen laatua. Runsas puusto lisää veden haihtumista, jolloin liiasta märkyydestä kärsivien turvemaiden kunnostusojitusta voidaan vähentää. Tuhkalannoituksella voidaan edistää myös turvemaiden metsien luontaista uudistumista, koska pienet taimet säilyvät hengissä paremmin ravinteiden lisäämisen jälkeen. Erityisesti turvetuotannosta vapautuneet maapohjat metsittyvät hyvin pelkästään tuhkalisäyksellä.

Tuhkassa on puiden tarvitsemia ravinteita

Puuvaltaisessa tuhkassa on lähes optimaalisessa suhteessa kaikkia puiden tarvitsemia ravinteita typpeä lukuun ottamatta. Typpeä metsänkasvatukseen soveltuvilla turvemailla on riittävästi. Tuhka nostaa turpeen pH:ta, jolloin maassa olevat ravinteet ovat paremmin puuston käytettävissä. Tuhkan ravinnepitoisuutta voidaan säädellä sekoittamalla erilaisia tuhkia sekä lisäämällä tuhkaan ravinteita. 

Tuhkapohjaisia lannoitteita käytetään myös kangasmaiden metsien ravinnehäiriöiden korjaamiseen. Kangasmaiden puustojen lisäkasvu edellyttää kuitenkin typen lisäämistä tuhkaan. Tuhkassa on jonkin verran raskasmetalleja, mutta ne eivät tutkimusten mukaan keräänny haitallisesti marjoihin ja sieniin.

- Pelkästään parhaiten kasvavat suometsät lannoittaen voitaisiin puustoon sitoa vuodessa 150 000 uuden henkilöauton aiheuttamat hiilidioksidipäästöt, sanoo Markku Remes.

Tukea valtion Kemera-varoista

Metsänomistajien on mahdollista saada tukea suometsien tuhkalannoitukseen valtion varoista. Tämä Kemera-tuki on 30 prosenttia lannoituksen kokonaiskustannuksista, joihin sisältyvät suunnittelu-, työ- ja tarvikekustannukset.

Rahoitettavan lannoitushankkeen tulee olla kooltaan vähintään kaksi hehtaaria, mutta lannoitusalue voi koostua useammasta metsäkuviosta. Yksittäisen kuvion vähimmäiskoko on puoli hehtaaria. Lannoitettavalla alueella ei saa olla rästissä metsänhoitotöitä ja suon kuivatuksen pitää olla kunnossa. Tukea ei voida myöntää uudistuskypsiin metsiin.

- Talven aikana on hyvä suunnitella tuhkalannoitustyöt. Metsäammattilaiset valmistelevat mahdollisuuksien mukaan useita hankkeita samoille seuduille ja näin saadaan työ- ja tarvikekustannuksia madallettua. Tarjolla oleva Kemera-tuki kannattaa hyödyntää näissäkin metsätöissä, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Kemera-tuetusta terveyslannoituksesta on lisätietoja Metsäkeskuksen verkkosivuilla.