Talousmetsien luonnonhoitoa tarvitaan uhanalaisten lajien turvaksi

uutiskuva-maalahopuu.jpg
Lahopuut tarjoavat elinympäristön monille uhanalaisille lajeille, kuten kääville ja sammalille.
Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien tilasta on saatu tuoreet arviot. Arviointien tulokset osoittavat, että uhanalaisten lajien taantumista ei ole saatu pysähtymään. Tilannetta on kuitenkin mahdollista parantaa METSO-ohjelman ja talousmetsien luonnonhoidon keinoilla yhteistyössä metsänomistajien ja metsätoimijoiden kanssa.

Metsäelinympäristöjen muutokset, kuten vanhojen metsien ja lahopuun väheneminen ovat vaikuttaneet noin 833 lajin uhanalaisuuteen. Uusimman uhanalaisuusarvioinnin mukaan metsälajeista erityisesti erilaiset sammalet, jäkälät ja linnut ovat taantuneet. Valtaosa uhanalaisista metsälajeista elää vanhoissa kangasmetsissä, lehdoissa ja perinneympäristöissä. 

Suomen metsäkeskus on mukana uudessa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Lajiturva-hankkeessa, jossa lisätään tietoisuutta uhanalaisten lajien elinympäristöistä ja niiden huomioimisesta metsien käsittelyssä.  Hankkeessa neuvotaan ja koulutetaan metsäalan toimijoita ja metsänomistajia, kuinka he voivat hyödyntää lajiesiintymistä tuotettua paikkatietoa. Paikkatieto ja lajistokohtaiset ohjeet auttavat uhanalaisten lajien turvaamisessa ja sopivien metsän- ja luonnonhoidon keinojen valinnassa.

- Kun lajien elinympäristövaatimukset tunnetaan, voidaan metsänkäsittelyllä säilyttää kullekin lajille tärkeitä olosuhteita esimerkiksi paahteisuutta, varjoisuutta tai kosteaa pienilmastoa. Lahopuustoa ja erityisesti vanhoja lehtipuita tulee jättää talousmetsiin. Ne ovat keskeisiä keinoja, joilla voidaan auttaa monia uhanalaisia lajeja, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsänomistajille neuvontaa luontoarvojen turvaamiseen

Raatikaisen mukaan talousmetsien ekologisen laadun parantamiseen on tehty jo paljon, mutta työtä on tarve jatkaa, jotta luonnonhoidon keinot vakiintuvat osaksi metsätalouden toimenpiteitä. Valtakunnallinen Monimetsä-hanke on tuottanut talousmetsien luonnonhoitoon laajan keinovalikoiman metsäalan toimijoiden ja maanomistajien käyttöön. 

Tänä vuonna panostetaan etenkin siihen, että metsänomistajat saisivat lisää tietoa luonnonhoidon eri menetelmistä sekä siitä, kuinka luonnonhoidolla voidaan turvata myös uhanalaisia lajeja. Suojelualueet eivät yksin turvaa lajien säilymistä, vaan monimuotoisuus on huomioitava myös muilla alueilla ja metsätoimenpiteissä laajasti, Raatikainen sanoo.

Lajiturva-hanke toteutetaan vuosina 2019-2021 maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella ja osana METSO-ohjelman toteutukseen kuuluvia valtakunnallisia luonnonhoidon kehittämishankkeita. Suomen metsäkeskuksen lisäksi hankkeessa ovat mukana Tapio Oy ja Suomen ympäristökeskus. 

Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön tiedote uhanalaisuusarvioinnista 2019.

Uhanalainen tikankontti vaatii puolivarjoisen ja kalkkipitoisen maaperän elinympäristökseen.