Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon työnjäljessä yhä parannettavaa | Metsäkeskus

Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon työnjäljessä yhä parannettavaa

uutiskuva-taimikonhoito.jpg
Taimikon varhaishoitokohteilla työnlaatu oli parasta Satakunnassa, Kymenlaaksossa sekä Kainuussa.
Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2019 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa työnjälkeä. Metsänhoitotöiden laatua voi parantaa töiden omavalvonnalla.

Suomen metsäkeskus tarkasti viime vuonna maastossa kaikkiaan noin 1 560 kohdetta, joilta metsänomistajat olivat jättäneet taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksen ja hakeneet Kemera-tukea. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 7 758 hehtaaria.

Otantatarkastettujen nuoren metsän hoitokohteiden pinta-alasta noin 74 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot. Harkintatarkastetuissa kohteissa varhaishoitokohteiden pinta-alasta 66 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta vain noin puolet. 

Maakunnittain verrattuna kaikilla tarkastetuilla taimikon varhaishoitokohteilla laatu oli parasta Satakunnassa, Kymenlaaksossa sekä Kainuussa ja heikointa Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa sekä Keski-Pohjanmaalla. 

Nuoren metsän hoidossa parasta työnjälkeä mitattiin Kymenlaaksossa, Satakunnassa sekä Uudellamaalla ja heikointa Pohjois-Savossa, Etelä-Karjalassa sekä Kanta-Hämeessä.

Maakunnalliset tarkastusmäärät ovat etenkin varhaishoidon osalta pieniä, mikä vaikuttaa osaltaan vertailutuloksiin.

Varovaiset harvennukset ja tekemättömät työt johtivat tuen hylkäämiseen

Yleisin syy taimikon varhaishoidon Kemera-hakemusten hylkäämiseen oli taimikon liian varovainen harvennus, jolloin kasvatettava puusto oli jäänyt liian tiheäksi. Varhaishoidon hakemuksia hylättiin myös noin 16 hehtaarin alalta, koska töitä ei ollut tehty ilmoituksesta huolimatta.

– Osalla ylitiheiksi arvioiduista kohteista tehtiin tarkastuksen pohjalta korjaavia töitä. Näiden korjausten jälkeen voitiin Kemera-tuki vielä myöntää. Vaikka Kemera-tuen rahoitusehdot eivät aina täyttyisikään, voi työn lopputulos olla siitä huolimatta metsänhoidollisesti hyvä, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Nuoren metsän hoidon Kemera-hakemuksia hylättiin eniten liian pienen poistuman sekä puuston liian suuren keskiläpimitan vuoksi. Myöskin nuoren metsän hoidon hakemuksia hylättiin, koska ilmoitettuja metsänhoitotöitä ei ollut tehty. Tarkastuksissa paljastui, että ilmoitettujen mutta tekemättömien töiden pinta-ala oli huolestuttavan suuri, noin 184 hehtaaria. 

Lisätietoa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tarkastustuloksista vuonna 2019 on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Omavalvonta parantaa Kemera-töiden laatua

Metsänhoitotöiden laatua voi parantaa töiden omavalvonnalla. Kun työn tekijä mittaa tekemänsä metsänhoitotyön jälkeä ja vertaa sitä annettuihin ohjeellisiin arvoihin, työn laatu paranee.

Metsänhoitotöiden omavalvonnassa voi käyttää apuna Metsäkeskuksen Laatumetsä-mobiilisovellusta, joka kulkee puhelimen mukana maastossa.

Omavalvonnan maksuttomiin verkkokoulutuksiin voi osallistua Metsäkeskuksen Koulutukset ja tapahtumat -verkkosivuilta

.