Taimikoiden ja nuorten metsien hoidon työnjäljessä yhä kehitettävää

uutiskuva-kemera-varhaishoito.jpg
Metsänomistajat voivat hakea taimikon varhaishoitoon ja nuorten metsän hoitoon Kemera-tukea.
Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2018 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa ja virheellistä työnjälkeä. Virheelliseksi todetun työn osuus nousi edellisvuoteen verrattuna sekä otanta- että harkintatarkastetuilla kohteilla.

Suomen metsäkeskus tarkasti vuonna 2018 maastossa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon töitä, joihin oli haettu Kemera-tukea. Maastotarkastuksissa havaittiin merkittävästi Kemera-tuen rahoitusehdoista poikkeavaa ja virheellistä työnjälkeä. Virheelliseksi todetun työn osuus nousi edellisvuoteen verrattuna sekä otanta- että harkintatarkastetuilla kohteilla.

Taimikoiden ja nuorten metsien oikein ajoitetut ja hyvin toteutetut hoitotyöt auttavat puustoa kasvamaan arvokkaaksi tukkipuuksi. Metsänomistajat voivat hakea näihin metsänhoitotöihin valtion Kemera-tukea.

Metsäkeskus myöntää Kemera-tukea ja valvoo, että metsätyöt tehdään rahoitusehtojen mukaisesti. Viime vuoden aikana Metsäkeskus tarkasti maastossa kaikkiaan noin 1 800 kohdetta, joilta metsänomistajat olivat jättäneet taimikon varhaishoidon tai nuoren metsän hoidon toteutusilmoituksen ja hakeneet Kemera-tukea. Tarkastettua pinta-alaa oli yhteensä 9 374 hehtaaria.

Otantatarkastettujen taimikon varhaishoitokohteiden pinta-alasta 86 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta 74 prosenttia. Edellisvuonna 2017 tarkastetusta taimikon varhaishoidon pinta-alasta oli tukikelpoista 94 prosenttia ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta 78 prosenttia.

Harkintatarkastetuissa kohteissa varhaishoitokohteiden pinta-alasta 73 prosenttia täytti Kemera-tuen rahoitusehdot ja nuoren metsän hoidon pinta-alasta vain 56 prosenttia. Vastaavat luvut olivat vuonna vuonna 2017 taimikon varhaishoidossa 77 ja nuoren metsän hoidossa 64 prosenttia.

Maakunnallisessa vertailussa otantatarkastetuilla taimikon varhaishoitokohteilla laatu oli parasta Etelä-Savossa, Varsinais-Suomessa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja heikointa Pohjanmaalla, Pirkanmaalla sekä Lapissa.

Nuoren metsän hoidossa parasta työnjälkeä mitattiin otantatarkastuskohteilla Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja heikointa Lapissa, Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa. Maakunnalliset otantatarkastusmäärät ovat osassa maakuntia pieniä, mikä vaikuttaa vertailutuloksiin.

Varovaiset harvennukset ja tekemättömät työt johtivat tuen hylkäämiseen

Yleisin syy taimikon varhaishoidon Kemera-hakemusten hylkäämiseen oli taimikon liian varovainen perkaus, jolloin puusto oli jäänyt liian tiheäksi. Varhaishoidon hakemuksia hylättiin myös noin 67 hehtaarin alalta, koska töitä ei ollut tehty ilmoituksesta huolimatta.

Nuoren metsän hoidon Kemera-hakemuksia hylättiin eniten sen vuoksi, kun metsästä oli poistettu harvennuksessa liian vähän puita. Myöskin nuoren metsän hoidon hakemuksia hylättiin, koska ilmoitettuja metsänhoitotöitä ei ollut tehty. Tarkastuksissa paljastui, että ilmoitettujen mutta tekemättömien töiden pinta-ala oli huolestuttavan suuri, lähes 310 hehtaaria.

- Osalla ylitiheiksi arvioiduilla harvennuskohteilla tehtiin tarkastuksen pohjalta korjaavia töitä. Näiden korjausten jälkeen voitiin Kemera-tuki vielä myöntää. Vaikka Kemera-tuen rahoitusehdot eivät aina täyttyisikään, voi työn lopputulos olla siitä huolimatta metsänhoidollisesti hyvä, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen Suomen metsäkeskuksesta.

Lisätietoa taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tarkastustuloksista vuonna 2018 on Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilla.

Omavalvonta parantaa Kemera-töiden laatua

Metsänhoitotöiden laatua voidaan parantaa töiden omavalvonnalla. Kun työn tekijä mittaa tekemänsä metsänhoitotyön jälkeä ja vertaa sitä annettuihin ohjeellisiin arvoihin, työn laatu paranee.

Maastossa tallennettujen omavalvontatietojen avulla voi päivittää Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa olevia metsävaratietoja ajan tasalle. Tietoja voi hyödyntää myös Kemera-toteutusilmoituksen laatimisessa. Metsälakien valvonnan ja tiedonkeruun digitalisoituminen helpottaa omavalvontatiedon käsittelyä ja varmentamista entisestään.

Metsänhoitotöiden omavalvonnassa voi käyttää apuna Metsäkeskuksen Laatumetsä-mobiilisovellusta, joka kulkee puhelimen mukana maastossa.

Omavalvonnan maksuttomiin verkkokoulutuksiin voi ilmoittautua Metsäkeskuksen Koulutukset ja tapahtumat -sivuilta.