Suonpohjat saavat uuden elämän

uutiskuva-fenix.jpg
Kun suonpohjia metsitetään, sitoutuu puubiomassaan hiilidioksidia, metsänkasvatukseen käytettävissä oleva maa-ala lisääntyy ja alun perin tuottamattomasta alueesta saadaan puuston hakkuutuloja.
Kun turvetuotanto suolla loppuu, jäljelle jää paljas suonpohja. Mikäli suonpohjalle ei tehdä mitään, se pysyy kasvittomana pitkään ja on hiilen lähde ilmakehään. Samalla huuhtoutuu vesistöihin ravinteita, ennen kaikkea typpeä, sekä kiintoainesta. Metsitettynä suonpohja tuottaa puuta ja muita ekosysteemipalveluja.

Suonpohjan metsitys sopii kohteille, joilla kuivatus on kunnossa. Tilanteesta riippuen metsitys tehdään luontaisesti uudistamalla, kylvämällä tai istuttamalla. Vaikka pohjaturpeessa on runsaasti typpeä, niukkojen fosfori- ja kaliumvarojen vuoksi metsitys vaatii useimmiten tuhkalannoituksen.

- Ohutturpeisilla suonpohjilla myös maanmuokkauksella voidaan saada pohjamaan kaliumia ja fosforia taimien käyttöön. Näin puusto saadaan hyvään kasvuun, kertoo projektipäällikkö Mira Isoniemi Suomen metsäkeskuksesta.

Suonpohjien jälkikäytöllä on paljon myönteisiä vaikutuksia

Kun suonpohjia metsitetään, sitoutuu puubiomassaan hiilidioksidia, metsänkasvatukseen käytettävissä oleva maa-ala lisääntyy ja alun perin tuottamattomasta alueesta saadaan puuston hakkuutuloja. Lisäksi metsitys omalta osaltaan auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.

Isoniemen mukaan tuhkalannoitus on myös kiertotaloutta parhaimmillaan, sillä lannoituksessa käytettävä puutuhka sisältää luonnostaan kaliumia ja fosforia.

- Metsityksen lisäksi suonpohjia voidaan soistaa, vesittää, ottaa peltoviljelyyn tai käyttää muuten hyödyksi riippuen kohteen ominaisuuksista. Soistamisessa tavoitteena on suonpohjan palautuminen suoekosysteemiksi, Isoniemi kertoo.

Kun suonpohja vesitetään, syntyy avoin vesialue saarekkeineen ja poukamineen. Kosteikot ovat tärkeitä monille linnuille. Ne sopivat myös virkistyskäyttöön sekä pidättävät kiintoainesta.

Fenix-hanke välittää tietoa

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla on käynnissä Fenix - Suonpohjille uusi elämä -hanke. Sen päätavoitteena on edistää turvetuotannosta vapautuneiden ja vapautuvien alueiden taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesta kestävää jälkikäyttöä.

- Hankkeessa välitetään metsänomistajille ja toimijoille tietoa erityisesti suonpohjien metsittämisestä ja muista jälkikäyttövaihtoehdoista. Hankkeen aikana on myös tavoitteena käynnistää turvesoiden metsityshankkeita tuhkalannoitusta hyödyntäen sekä muita turvesoiden jälkikäyttöhankkeita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mira Isoniemi.

Tietoa turvetuotantomaiden jälkikäyttövaihtoehdoista saa hankkeen tapahtumista ja retkiltä sekä hankkeessa valmistuvista videoista ja metsitysoppaasta.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa ja sitä rahoittavat Etelä- Pohjanmaan ja  Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.