Suometsien käsittelytavat monipuolistuvat

uutiskuva-suometsat.jpg
Suometsien monipuolisista käsittelytavoista järjestetään koulutusta metsäammattilaisille. Kuva: Ari Nieminen/Tapio Oy
Suomen metsien puustosta noin neljännes kasvaa turvemailla. Suometsien hoitoon ja puunkorjuuseen on viime vuosina etsitty uusia vaihtoehtoja, joilla voidaan vähentää vesistökuormitusta ja ilmastovaikutuksia. Suometsien monipuolisista metsänkäsittelytavoista kerrotaan metsäammattilaisille Metsäkeskuksen, Tapion ja Luonnonvarakeskuksen koulutuskiertueella.

Suomen soista yli puolet, eli lähes 5 miljoonaa hehtaaria on ojitettu metsätalouskäyttöön. Turvemailla kasvaa noin neljännes kotimaan metsien puustosta.

- Suometsien vuotuinen kasvu on noin 22 miljoonaa kuutiometriä, ja näistä metsistä voisi kestävästi korjata noin 15 miljoonaa kuutiometriä puuta vuodessa. Viime vuosina korjuumäärät ovat jääneet selvästi vähäisemmiksi, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Suometsiä käsitellään nykyisin pääosin harvennushakkuilla, jonka jälkeen tehdään uudistushakkuu. Erityisesti rehevimmät suometsät uudistetaan usein viljelemällä. Hakkuiden yhteydessä vedenpinnan taso nousee, jolloin maata on kuivatettu kunnostusojituksella. Näille perinteisille menetelmille on viime vuosina haettu vaihtoehtoja, joissa huomioidaan suometsien ominaispiirteet.

Suometsien kunnostusojitusten, lannoitusten ja maanmuokkauksen yhteydessä turpeesta lähtee liikkeelle ravinteita ja kiintoaineksia.

-Ojituksen ja maanmuokkauksen aiheuttamia haittoja vesistölle ja kasvihuonekaasujen vapautumista ilmakehään voidaan vähentää sopivissa kohteissa jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella. Erityisesti varttuneen puuston alle luonteisesti syntyneet taimet tulisi hyödyntää metsän uudistamisessa turvemailla, Remes sanoo.

Koulutusta metsäammattilaisille

Suomen metsäkeskus, Tapio ja Luonnonvarakeskus järjestävät kesän ja syksyn aikana metsäammattilaisille koulutusta suometsien vaihtoehtoisista käsittelytavoista. Koulutuksia on eri puolilla Suomea.

Koulutustilaisuuksissa perehdytetään metsäammattilaisia ojitettujen suometsien rakennepiirteisiin, toimenpiteiden ympäristövaikutuksiin sekä siihen, kuinka suometsissä voidaan siirtyä jatkuvaan kasvatukseen. Lisäksi koulutuksissa kerrotaan Luonnonvarakeskuksen kenttäkokeiden havainnoista, kuinka jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan hallita turvemaiden vesistö- ja ilmastovaikutuksia.

Koulutuksiin voi ilmoittautua Metsäkeskuksen Koulutukset ja tapahtumat -sivuilta.