Selvitys: Metsänomistajat kaipaavat tietoa oman metsän uhanalaisista lajeista | Metsäkeskus

Selvitys: Metsänomistajat kaipaavat tietoa oman metsän uhanalaisista lajeista

uutiskuva-lajiturva.jpg
Uhanalaisista lajeista moni on riippuvainen lahopuusta. Säilyttämällä lahopuut metsänkäsittelyssä lisätään metsien lajirunsautta ja monimuotoisuutta. Kuva: Riitta Raatikainen
Uhanalaisten metsälajien esiintymistä kaksi kolmasosaa on yksityisten maanomistajien mailla. Metsänomistajat kaipaavat nykyistä tarkempaa tietoa ja ohjeita uhanalaisten lajien ja niiden elinympäristöjen turvaamisesta, käy ilmi Lajiturva-hankkeen elokuussa julkaisemasta selvityksestä. Metsäalan toimijat puolestaan toivovat, että ajantasaista lajitietoa olisi saatavilla jo hakkuiden suunnitteluvaiheessa. 

Uutinen 28.8.2020 

Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedoissa on noin 8 000 metsäkuviota, joilla on havaittu joku uhanalainen laji. Eniten havaintoja on liito-oravista, mutta lisäksi tiedossa on myös useiden uhanalaisten kasvien, sienten, jäkälien, sammalien tai kovakuoriaisten esiintymiä.  

Uhanalaisten lajien esiintymiä on paljon yksityisten metsänomistajien mailla. Esiintymien turvaaminen perustuukin pitkälti metsänomistajien vapaaehtoisuuteen. Vain pieni osa lajeista on lakisääteisesti suojeltuja, kuten esimerkiksi liito-orava ja suurten petolintujen pesäpuut. 

Lajiturva-hankkeen selvityksen mukaan metsänomistajilla ei ole usein tarpeeksi tietoa oman metsän uhanalaisista lajeista. Metsänomistajat toivovat myös tarkempia neuvoja, miten lajihavainto vaikuttaa metsänkäsittelyyn ja miten eri lajien elinympäristöjä voi suojata.  

– Metsänomistaja voi selvittää oman tilan lajihavaintoja muun muassa Metsään.fi-palvelusta. Tietoa saa myös ELY-keskusten lajiasiantuntijoilta, Metsäkeskuksen neuvojilta ja muilta metsäammattilaisilta. Monen lajin elinympäristö voidaan turvata talousmetsissä luonnonhoidon keinoilla, kuten säästöpuuryhmällä tai riittävällä suojavyöhykkeellä. Aina voidaan selvittää myös vapaaehtoisen suojelun mahdollisuudet, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Metsäkeskuksesta. 

Metsään.fi-palvelusta metsänomistajat voivat katsoa oman metsätilansa luontokohteet, kuten metsälaki- ja ympäristötukikohteet sekä METSO-suojeluun soveltuvat muut kohteet.  

Raatikaisen mukaan metsänomistajat suhtautuvat pääsääntöisesti myönteisesti, kun heille kerrotaan oman metsän uhanalaisista lajeista.  

– Metsänomistajille on tärkeää, että heille välitetään avoimesti kaikki heidän metsiänsä koskeva tieto, oli se sitten tietoa uhanalaisista lajeista, muista metsätoimenpiteissä huomioitavista asioista tai puustosta.  

Metsäammattilaiset toivovat ajantasaista paikkatietoa lajiesiintymistä 

Metsätalouden organisaatiot saavat ympäristöhallinnolta tietoa uhanalaisten lajien esiintymistä. Puunostajat ja metsäsuunnittelijat toivovat, että lajiesiintymistä olisi helpommin saatavilla tarkkaa ja ajantasaista paikkatietoa.  

Lajiturva-hankkeen selvitykseen haastatellut ammattilaiset kertoivat, että tieto uhanalaisesta lajista tulee monesti vasta sen jälkeen, kun metsänkäyttöilmoitus on jätetty ja hakkuut jo alkamassa. Yrityksissä on kannustettu, että lajitietoa selvitettäisiin jo ennakoivasti.  

– Jos tieto uhanalaisesta lajista tulee vasta metsänkäyttöilmoituksen jättämisen jälkeen, tuo se ylimääräistä työtä monelle. Kun lajihavainnot on tarkastettu ennen leimikon suunnittelua, voidaan lajien elinympäristövaatimukset huomioida jo toimenpiteiden suunnitteluvaiheessa.  

Raatikaisen mukaan vaikeutena on myös se, että tällä hetkellä tiedot uhanalaisten lajien esiintymistä ovat hajallaan useissa eri järjestelmissä. Alkukesästä ympäristöhallinto sopi lajitiedon jakamisesta Lajitietokeskuksen kautta, mikä parantaa jatkossa tietojen saatavuutta.  

– Metsäkeskus ottaa vastaan lajitietoa ja tarkistaa hakkuiden ja muiden toimenpideilmoitusten vaikutusalueella tiedossa olevat, turvattavat lajiesiintymät. Tiedon välittäminen maanomistajalle ja toimijalle on tärkeää, samoin yhteistyö alueellisten ELY-keskusten kanssa. Näin voidaan löytää kuhunkin tilanteeseen paras keino, jolla voidaan turvata uhanalaisia lajeja. Lisäksi tarvitaan lisää neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille ja toimijoille näistä asioista. 

Lajiturva on maa- ja metsätalousministeriön hanke, jossa ovat mukana Tapio, Suomen metsäkeskus ja Suomen ympäristökeskus SYKE.   

Selvitys: Uhanalaisten lajien esiintymätiedon hyödyntäminen metsätaloudessa  

 

.