Satelliittikuvat kertovat taimikoiden vesakoitumisesta

uutiskuva-drone.jpg
Uudella satelliittikuvamenetelmällä saadaan tietoa taimikoiden vesakoitumisesta. Menetelmän tuloksia tarkistetaan maastossa drooneilla, eli lentävillä kuvauskoptereilla. Kuva: Jorma Jyrkilä
VTT on kehittänyt Suomen metsäkeskuksen käyttöön satelliittikuviin perustuvan menetelmän, jolla voidaan arvioida taimikoiden varhaishoidon tarvetta. Vesakoitumistiedosta on hyötyä esimerkiksi metsänhoitotöitä markkinoiville palveluntarjoajille. Satelliittikuvamenetelmän avulla voidaan myös tehostaa lainvalvontaa ja päivittää metsävaratietoja.

Satelliittikuvien tarkkuus on parantunut merkittävästi viime vuosina. Metsäkeskus on testannut metsänarvioinnissa Sentinel 2 -kuvia, jotka yltävät 10 metrin tarkkuuteen. VTT on kehittänyt satellittikuvien tulkintaan laskentamallin, joka kertoo vesakon määrästä taimikoissa.

Suomen metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Aki Hostikka on kiertänyt kevään aikana maastossa ja arvioinut tulkinnan onnistumista.

- Tulos on yllättävän hyvä ja toimii parhaiten varhaishoitotarpeen määrittelyssä. Menetelmä toimii myös varttuneissa taimikoissa, mutta puuston sekalaisuus vaikeuttaa joskus tulkintaa, Hostikka sanoo.

Metsävaratiedon keruu perustuu laserkeilaukseen, koelamittauksiin ja puustotulkintaan. Satelliittikuvista voi olla apua erityisesti taimikkotiedon keruussa.

- Tähän mennessä olemme pystyneet kiertämään maastossa vain 60 prosenttia taimikoista. Ajantasaisen tiedon hankkimisessa on kaikki tietolähteet pystyttävä käyttämään nykyistä paremmin hyväksi, toteaa metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Metsäkeskuksesta.

Satelliittikuvatulkinnan tuloksia havainnollistetaan väreillä, jotka kuvaavat lehtipuun ja muun pintakasvillisuuden määrää eri metsikkökuvioilla. Punaisilla alueilla kasvaa runsaasti vesakkoa ja vihreillä ei lainkaan. 

Metsikön alkuvaiheen kehitys seurantaan

Taimikoiden vesakoitumisennusteen kehittäminen on jatkoa kahden peräkkäisen ajankohdan satelliittikuvan erotuskuvatulkinnalle, jolla pystytään erottamaan maastosta avohakkuut ja usein myös harvennushakkuut.

- Hakkuiden seurannan menetelmä on tulossa tuotantoon ensi vuoden alussa, jos kaikki menee hyvin. Tavoitteena on saada metsikön alkuvaiheen kehitys seurantaan kattavasti, uudistushakkuusta varhaishoitovaiheeseen, Hostikka sanoo.

Vesakoitumisen seurannan kehittämishankkeessa on mukana myös kaakkoisen Suomen metsänhoitoyhdistyksiä, joille pyritään tarjoamaan uusia työkaluja taimikonhoitotöiden markkinointiin.

- Vaikuttaa lupaavalta. Vesakoitumisesta kertovalle tietotasolle olisi käyttöä metsävarajärjestelmässämme, Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen suunnittelupäällikkö Jari Jordan kertoo.

Kuvauskopterit ja uusi teknologia avuksi

Satelliittikuvamenetelmän testauksessa käytetään hyväksi myös uutta teknologiaa. Menetelmän tuloksia tarkistetaan maastossa drooneilla, eli kuvauskoptereilla ja suomalaisen, kaukokartoitusteknologiaan erikoistuneen MosaicMill-yhtiön laskentamenetelmillä.

- Droonien lennättäminen onnistuu, kunhan on tarpeeksi akkuja mukana päivän tarpeeksi, Jordan kertoo.

Ponnistus on osa maa- ja metsätalousministeriön Metsätieto ja sähköiset palvelut -kärkihanketta.

VTT:n tutkimusprofessori Tuomas Häme (vas.) asiantuntija Laura Sirro seuraavat Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikön Aki Hostikan (oik.) kanssa, kun asiantuntija Harri Hytönen esittelee vesakoitumisindeksiä tietokoneen ruudulta. Kuva: Jorma Jyrkilä