Ruskomäntypistiäiset ovat aiheuttaneet neulastuhoja Pohjanmaalla

uutiskuva-ruskomantypistiainen-toukat.jpg
Ruskomäntypistiäisen toukat syövät männyn neulasia. Kuva: Timo Silver
Ensimmäiset havainnot männyn neulasia syövistä ruskomäntypistiäisten toukista tehtiin Pohjanmaan maakunnissa jo toukokuun lopussa. Kesäkuun aikana syönti lisääntyi huomattavasti ja yhteydenottoja Suomen metsäkeskukseen ja muille metsäalan toimijoille on tullut jo satoja metsänomistajilta ja muilta kansalaisilta.

Ruskomäntypistiäisen eteläisemmällä syöntialueella neulasten syönti on ollut ankarinta Jalasjärvellä, Kauhajoella, Peräseinäjoella ja kanta-Kurikassa. Havaintoja syönnistä on Metsäkeskukseen tullut myös naapurikunnista Alavudelta, Karvialta, Parkanosta, Isojoelta, Karijoelta, Teuvalta, Ilmajoelta ja Seinäjoelta.

Toinen pohjoisempi syöntialue kattaa käytännössä lähes koko Keski-Pohjanmaan maakunnan, ja sen lisäksi havaintoja on tullut Etelä-Pohjanmaan ja ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisosan kunnista ainakin Kruunupyystä, Alahärmästä, Kortesjärveltä, Evijärveltä ja Lappajärveltä.

Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Satakunnassa esiintyi ruskomäntypistiäisen syöntiä jo kesällä 2018. Yleensä ruskomäntypistiäiset syövät männyn neulasia noin 2–3 vuotta samalla paikalla, kunnes niiden kanta romahtaa luontaisten tuholaisten eli virustautien ja loisten seurauksena.

Tänä kesänä on ruskomäntypistiäisten neulasten syöntiä tavattu samoilla alueilla kuin viime vuonna, mutta alueet ovat selvästi laajentuneet ja syönti on paljon ankarampaa. Syönnin voimakkaan leviämisen taustalla on viime kesän kuumuus ja kuivuus.

Ruskomäntypistiäisellä on paikallisia joukkoesiintymiä noin 5–6 vuoden välein ja laajoja joukkoesiintymiä 20–30 vuoden välein. Viimeksi ruskomäntypistiäinen söi männyn neulasia sadoilla tuhansilla hehtaareilla Keski-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Satakunnassa vuosina 2008-2010. Laajat tuhot keskittyvät yleensä karuhkojen mäntykankaiden puhtaisiin männiköihin.

Ruskomäntypistiäinen syö edellisvuosien männyn neulasia

Ruskomäntypistiäinen syö edellisvuosien männyn neulasia kesäkuusta heinäkuun puoliväliin saakka. Heinäkuussa täysikasvuiset toukat pudottautuvat maahan ja kutovat ympärilleen kotelokopan. Uudet pistiäisaikuiset munivat elo-syyskuussa neulasiin, josta munitut toukat aloittavat syönnin seuraavan vuoden touko-kesäkuun vaihteessa. Pistiäisaikuisten elinikä on enimmillään vain parisen viikkoa.

Ruskomäntypistiäinen jättää uudet neulaset lähes kokonaan syömättä, mistä johtuen puut toipuvat yleensä hyvin syönnistä.  Metsänomistajalla ei ole syytä suureen huoleen. Huolimatta voimakkaastikin syödystä neulasmassasta puuston kasvutappio jää noin 20 prosenttiin 5 vuoden aikana. Todella pahastikin syödyissä metsiköissä vain yksittäiset puut kuolevat. Kuolleisuuden syynä ovat usein seurannaistuhot. Esimerkiksi ytimennävertäjät voivat tappaa ruskomäntypistiäisten heikentämiä puita.

Luontaista virusta on tavattu jo monessa paikassa

Kesäkuun loppupuolella on molemmilla syöntialueilla tavattu useissa paikoissa kuolevia ja kuolleita toukkia. Tämä kertoo siitä, että luontainen virustauti on romahduttamassa ruskomäntypistiäiskantaa.

Osalla syöntialuetta ruskomäntypistiäiskanta kuolee jo tänä kesänä, mutta monin paikoin syönti saattaa hyvinkin jatkua vielä ensi kesänä. Syönti kuitenkin loppuu nopeasti virustaudin edetessä.

Ruskomäntypistiäistä voidaan torjua biologisesti lentolevityksenä monisärmiöviruksella. Metsäkeskus ei tule esittämään maa- ja metsätalousministeriölle monisärmiöviruksen levittämistä ilmateitse sadoille tuhansille metsähehtaareille. Operaatio olisi varsin kallis ja luontainen virustauti on joka tapauksessa tuhoamassa pistiäiskannan. 

Ruskomäntypistiäisten kanta romahtaa yleensä virustautien ja loisten seurauksena. Kuvassa virustautiin kuolleita toukkia.