Puustovauriot edelleen yleisiä energiapuun korjuussa | Metsäkeskus

Puustovauriot edelleen yleisiä energiapuun korjuussa

Energiapuun korjuussa syntyviä maastovaurioita voidaan ehkäistä ennen kaikkea oikealla korjuuajankohdan ja korjuukaluston valinnalla. Kuva: Jussi Somerpalo
Metsäkeskus tarkasti viime vuonna energiapuun korjuujäljen laatua 313 kohteella, yhteensä 1 005 hehtaarin alalla. Tarkastukset perustuvat maa- ja metsätalousministeriön Metsäkeskukselle antamaan vuotuiseen tarkastusmääräykseen. Tarkastuksissa mitataan vaurioituneen puuston sekä kasvamaan jääneen puuston määriä, urapainumia, uraleveyttä ja uraväliä.

Metsäkeskuksen tekemissä tarkastuksissa ilmeni, että energiapuun korjuun laatu pysyi ennallaan vuonna 2014. Edellisen vuoden tapaan yli puolelta kohteista löytyi huomautettavaa. Korjuun laatua heikensivät runsaat puustovauriot, liian voimakkaat harvennukset ja ylileveät ajourat.

Hyvän kokonaisarvosanan saaminen oli hieman aikaisempaa helpompaa, sillä Metsäkeskuksen korjuujäljen arviointikriteerit sopeutettiin vastaamaan metsäsertifioinnin edellyttämää laatutasoa. Sertifiointikriteerien mukaan vaurioitunutta puustoa voidaan sallia nyt viisi prosenttia aikaisemman neljä prosentin sijaan.

Puustovauriot yleisin ongelma, urapainumien määrä pysynyt ennallaan

Hyvä kokonaisarvosana saavutettiin alle puolessa tarkastetuista energiapuukohteista. Edellisestä vuodesta hyvien osuus kasvoi, mutta tähän vaikutti merkittävästi entistä suurempi sallittu puuston vaurioitumisprosentti.

Yleisimmät syyt, joiden johdosta energiapuun korjuujäljen kokonaisarvosanaksi tuli huomautettavaa tai virheellinen olivat runsaat puustovauriot (42 prosenttia), harvennus liian harvaksi (21 prosenttia) tai liian leveät ajourat (12 prosenttia).

Runkovaurioiden määrä oli noussut edellisen vuoden 3,5 prosentista 4,5 prosenttiin. Vain 28 prosentissa tarkastetuista kohteista korjuu oli onnistunut loistavasti eikä vaurioituneita puita löydetty lainkaan.

2010-luvun alun huolestuttava urapainumien määrän voimakas kasvu katkesi vuonna 2013 ja viime vuonna pysyttiin samalla, kolmen prosentin tasolla.

−Ilmeisesti puuta korjaavat tahot ovat kiinnittäneet huomiota korjuuajankohtaan eikä heikosti kantavien maapohjien leimikoita ole yritetty korjata maan ollessa sulana. Kaikkein kriittisin aika maastovaurioiden syntymiseen on pian käsillä oleva kelirikkokausi, sanoo Metsäkeskuksen rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka.

Lue Metsäkeskuksen tiedote kokonaisuudessaan

.