Porotalouden ja metsätalouden suhteet ovat parantuneet

Porotalous ja metsätalous käyttävät samoja luonnon resursseja. Yhteentörmäyksiltä ei voi aina voi välttyä. Poronhoidon kannalta oleellisia asioita metsien käsittelyssä ovat uudistushakkuut maan muokkauksineen sekä taimikonhoidon ja harvennushakkuiden toteutuksessa käytettävät toimintatavat.

Suomen metsäkeskus on toteuttanut poronhoitoalueella mielipidekartoituksen. Kartoituksessa selvitettiin metsä- ja poroammattilaisten ajatuksia siitä, miten metsätalous on kehittynyt porotalouden toimintaedellytyksien suhteen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla kysyttiin vastaajien mielipiteitä vuonna 2014 uudistuneen metsälain ja suunnitteilla olevien metsäbiotalousinvestointien arvioiduista vaikutuksista poronhoitoon. Kartoituksessa kysyttiin mielipiteitä myös poro- ja metsäammattilaisten suhteiden kehittymisestä viime vuosina.

Säännöllinen yhteydenpito on parantunut suhteita

Kartoituksessa selvisi, että molempien alojen ammattilaisten mielestä viime kymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys on ollut positiivista erityisesti Metsähallitus Metsätalous Oy:n hoitamissa metsissä. Haastateltavien mukaan menetelmät ovat kehittyneet vuosien mittaan porotalousystävällisempään suuntaan. Poro- ja metsäammattilaiset ovat pitäneet säännöllisesti yhteyttä, mikä on myös parantanut suhteita.

Yksityismetsätaloudessa ja yhteismetsissä tilanne on haastateltavien mukaan toinen. Yksityisen metsänomistajan ei tarvitse ottaa porotaloutta huomioon samalla tavalla kuin valtion metsiä hoitavan Metsähallitus Metsätalous Oy:n.

Suunnitteilla oleviin metsäbiotalouden investointeihin vastaajat suhtautuvat pääosin positiivisesti. Edellytyksenä kuitenkin on, että ne lisäävät harvennuksia tihentyvissä nuorissa metsissä eivätkä johda tehostuviin vanhojen metsien hakkuisiin.

Poroammattilaiset tyrmäävät liian varhaiset uudistushakkuut

Uudistuneen metsälain vaikutukset on haastattelun tulosten perusteella otettu pääosin myönteisesti vastaan. Tärkeiden elinympäristöjen kohteiden lisääminen nähtiin hyväksi muutokseksi. Luontaisen uudistamisen ja metsänviljelyn tasavertaistaminen sai myös pääosin myönteistä palautetta, samoin kuin lain mahdollistamat pienaukkohakkuut ja eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus. Sen sijaan järeys- ja ikärajojen poistuminen nähtiin porotalouden kannalta uhkana. Vastaajien mukaan syntyy vaara, että metsät uudistetaan liian varhain. Se voi poroammattilaisten mielestä johtaa porotaloudelle tärkeiden vanhojen luppometsien ja jäkäliköiden häviämiseen.

Yhtenä tärkeimmistä asioista kartoituksessa nousi esille tiedon lisäämisen tarve. Porotalouden ammattilaiset eivät aina tunne riittävästi metsätalouden menetelmiä, jotta osaisivat arvioida niiden vaikutuksia elinkeinoonsa. Metsäammattilaisilla ei vastaavasti aina ole riittävästi tietoa porotalouden tarpeista metsien käsittelyä koskevan päätöksenteon pohjana. Tietoa lisäämällä on mahdollista välttää monessa tapauksessa väärinymmärryksiä ja aika-ajoin esiin nousevia metsäkiistoja.

Poronhoito ja metsänkasvatus on Metsäkeskuksen vetämä hanke, joka rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 - 2020. Rahoitus kanavoituu Lapin ja Kainuun ELY-keskuksien kautta.