Poro ja poronhoito talousmetsissä -opas valmistui

uutiskuva-poro-ja-metsanhoito-750x416.jpg
Poro- ja metsäammattilaisten suhteet ovat parantuneet erityisesti valtion metsissä.
Opas perustuu uusimpaan tutkimustietoon sekä Metsäkeskuksen toteuttaman poro- ja metsäammattilaisille suunnatun kyselyn vastauksiin. Kyselyyn vastasi 29 henkilöä, jotka valitsi Metsähallitus Metsätalous Oy ja Paliskuntain yhdistys.

Haastateltujen mukaan poro- ja metsäammattilaisten suhteet ja metsänkäsittelyn menetelmät ovat kehittyneet viime kymmenen vuoden aikana porotalouden kannalta positiiviseen suuntaan erityisesti valtion metsissä. Tämä johtuu osaltaan kehittyneestä neuvottelumenettelystä. Yksityismetsätalouden ja porotalouden välille tulisi haastateltujen mukaan luoda vastaavanlainen, vapaaehtoisuuteen perustuva neuvottelumenettely.

Metsäbiotalouden investoinneilla positiivinen vaikutus

Suunniteltuja metsäbiotalouden investointeja pidettiin porotalouden kannalta positiivisina. Kuitupuun kysynnän kasvu lisää metsien harvennuksia ja sitä kautta valon määrää metsässä. Poroille tärkeät ravintokasvit eivät kasva tiheissä metsissä. Investoinnit eivät kuitenkaan saa johtaa tehostuviin vanhojen metsien hakkuisiin.

Metsälain vaikutukset

Vuonna 2014 uudistuneen metsälain vaikutukset nähtiin positiivisina lukuun ottamatta järeys- ja ikärajojen poistumista, jonka pelätään johtavan liian aikaisiin päätehakkuisiin. Metsäammattilaisen rooli metsänomistajien neuvonnassa korostuu metsänkäsittelytapojen lisääntyessä.

Tiedolle on tarvetta

Kyselyyn vastanneet pitivät tiedon lisäämistä hyvin tärkeänä. Poroammattilaiset eivät aina tunne riittävästi metsänkäsittelyn menetelmiä eikä niiden perusteita. Metsäammattilaiset taas eivät aina tunne riittävästi porotaloutta valitessaan metsänkäsittelyn menetelmiä. Tiedon parantamisen toimet on aloitettava jo molempien alojen oppilaitoksissa.

Poro ja poronhoito talousmetsissä -opas on laadittu Suomen metsäkeskuksessa osana Poronhoito ja metsänkasvatus -kehittämishanketta. Oppaaseen voi tutustua Metsäkeskuksen Julkaisut -sivuilla


Kettujoen jäkäläkangas Inarissa. Kuva: Ville Hallikainen