Pienpuun korjuu on kasvussa – varhaishoito takkuilee

uutiskuva-pienpuun-korjuu.jpg
Pienpuuta korjataan nuorten metsien harvennushakkuiden yhteydessä.
Metsänomistajat ovat korjanneet tänä vuonna metsistään ahkerasti pienpuuta, eli pienirunkoista puuta, jota saadaan nuorten metsien harvennuksista. Pienpuun korjuualueille on maksettu Kemera-tukea 8,8 miljoonaa euroa syyskuun puoliväliin mennessä. Taimikon varhaishoidon määrä puolestaan on lähes puolittunut edellisvuodesta. Varhaishoidon Kemera-tukea on tähän mennessä maksettu 2,4 miljoonaa euroa.

Pienpuun korjuupinta-ala on lähes kaksinkertaistunut kotimaassa viime vuoteen verrattuna, käy ilmi Metsäkeskuksen Kemera-tilastoista. Pienpuuta oli korjattu syyskuun puoliväliin mennessä yhteensä 20 440 hehtaarin alalta, kun viime vuonna vastaavana ajankohtana korjuupinta-ala oli 13 930 hehtaaria.

Päijät-Hämeessä pienpuun korjuuala on kasvanut suhteellisesti eniten ja yli kaksinkertaistunut viime vuodesta. Pohjois-Savossa ja Uudellamaalla pienpuuta on myös korjattu metsistä yli kaksinkertaiselta alalta edellisvuoteen verrattuna.

- Hyvä puumarkkinavuosi on osaltaan vaikuttanut pienpuun korjuun voimakkaaseen kasvuun. Korjuualan kasvua on ollut myös eteläisessä Suomessa, sanoo hankehallinnon asiantuntija Yrjö Niskanen Suomen metsäkeskuksesta.

Pienpuuta korjataan nuorten metsien harvennushakkuiden yhteydessä, ja sen korjuusta maksetaan tietyin ehdoin Kemera-tukea. Pienpuuta käytetään pääasiassa energiantuotantoon kotimaan sähkö- ja lämpövoimalaitoksissa. Sitä käytetään myös jonkin verran kuitupuuna metsäteollisuudessa.

Varhaishoidossa kirittävää loppuvuodeksi

Taimikon varhaishoitoa on tehty tänä vuonna selvästi edellisvuotta vähemmän. Hoidettujen taimikoiden pinta-ala on lähes puolittunut viime vuodesta.

Taimikon varhaishoitoa oli tehty syyskuun puoliväliin mennessä noin 15 000 hehtaarin alalla, kun viime vuonna vastaavaan aikaan taimikoita oli ehditty hoitaa 26 124 hehtaarin alalla. Suhteellisesti vähiten varhaishoidon pinta-ala on pienentynyt Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Savossa.

Niskasen mukaan taimikoiden varhaishoitoa tulisi tehdä tuntuvasti nykyistä enemmän. Vuosittainen hoitotarve yksityismetsissä olisi lähes sata tuhatta hehtaaria. Viime vuonna varhaishoitoa tehtiin 49 000 hehtaarin alalla ja sitä edeltävänä vuonna 42 000 hehtaarilla.

- Meillä on ollut hyvä kasvuvauhti varhaishoidossa. Toivottavasti alkuvuoden tilastot eivät kerro kaikkea, ja töitä tehdään vielä reippaasti syksyn aikana. Kemera-varoja on edelleen runsaasti käytettävissä tälle vuodelle, Niskanen sanoo.

Alkuvuoden aikana Kemera-varoja on käytetty kaikkiaan noin 40 prosenttia valtion budjetissa olevasta 56 miljoonan euron määrärahasta.

Vanhoja Kemera-töitä jää tekemättä

Alkuvuodesta 2015 päättyneen vanhan Kemera-lain töiden määräajat umpeutuvat tämän vuoden lopussa. Metsäkeskuksessa on vanhentumassa runsaasti Kemera-tukihakemuksia, jotka on hyväksytty vanhan Kemera-lain aikaan. Hakemuksissa ilmoitettuja metsänhoitotöitä ei ole välttämättä aloitettu tai ne ovat jääneet kesken, eikä niitä ennätetä saada valmiiksi vuodenvaihteen määräaikaan mennessä.

- Jos työt ovat jääneet kesken, voidaan tietyissä tilanteissa periä maksettuja tukia takaisin. On hyvin tärkeää, että töistä vastuussa olevat toimijaorganisaatiot ovat pitäneet metsänomistaja-asiakkaansa tietoisina tekemättä jäävistä töistä ja mahdollisista seuraamuksista, Niskanen muistuttaa.

Lisätietoa pienpuun korjuualoista ja taimikon varhaishoitoaloista maakunnittain on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.