Päivö-myrskyn jälkeen suunniteltu jo 9 miljoonan euron arvosta hakkuita | Metsäkeskus

Päivö-myrskyn jälkeen suunniteltu jo 9 miljoonan euron arvosta hakkuita

uutiskuva-myrsytuhohakkuut1.jpg
Kartalla näkyvät Metsäkeskukseen heinäkuussa saapuneet metsänkäyttöilmoitukset myrskytuhohakkuista.
Päivö-myrskyn kaatamien puiden korjuu on alkanut vilkkaasti Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Metsäkeskukseen on saapunut heinäkuun aikana metsänkäyttöilmoituksia myrskytuhohakkuista noin 1 300 kuviolta ja noin 6 200 hehtaarin alalta. Oman metsän tilanne kannattaa tarkastaa, mutta puunkorjuu on syytä jättää ammattilaisten tehtäväksi.

Uutinen 27.7.2020

Kesäkuun lopussa riehunut Päivö-myrsky kaatoi puustoa arviolta noin 17–20 miljoonan euron arvosta. Pahinta jälkeä myrsky sai aikaan Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa neljän kunnan alueella. 

Sotkamosta myrskytuhohakkuita on ilmoitettu Metsäkeskukseen noin 4 270 hehtaarilta, Kajaanista 390, Kuopiosta 295 sekä Nurmeksesta 290 hehtaarilta. Päivö-myrskyn tuhoamien metsien hakkuita on ilmoitettu Metsäkeskukseen tähän mennessä kaikkiaan noin 6 200 hehtaarin alalta. Tuhoutunutta puustoa on todennäköisesti kuitenkin vain osalla näistä ilmoitetuista hakkuualueista. Tuhot kohdistuivat pääasiassa aukeiden alueiden laidoille, yksittäisiin puihin, säästöpuuryhmiin, siemenpuualueille sekä vastaharvennetuille kohteille.

 – Uudistushakkuita on ilmoitettu 500 hehtaaria ja kasvatushakkuita noin 5 700 hehtaaria, eli laajaa ja totaalista tuhoa ja suuria uudistusaloja myrsky ei siis aiheuttanut, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. 

Tähän mennessä Metsäkeskukseen ilmoitetuista myrskytuhohakkuista kertyy puuta myyntiin arviolta noin 9 miljoonan euron arvosta. 

Kartoita oman metsän tuhot

Tuhoalueilla metsää omistavien olisi hyvä kartoittaa omien metsien tilanne. Kaatuneet ja vaurioituneet puut sinistyvät kesällä nopeasti, eivätkä enää kelpaa arvokkaaksi tukkipuuksi. 

 – Jos itsellä ei ole mahdollisuutta kartoittaa metsätuhoja, kannattaa kääntyä paikallisten metsäpalveluja tarjoavien toimijoiden puoleen. Tarpeetonta liikkumista myrskytuhoalueella on vältettävä, Hostikka neuvoo. 

Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivujen avoimen metsätiedon karttapalveluista voi katsoa, onko oman metsäkiinteistön lähistölle suunniteltu myrskytuhohakkuita. Tietojen perusteella on mahdollista arvioida tuhon todennäköisyyttä omalla metsäpalstalla.  

Metsätuholaki edellyttää maanomistajaa poistamaan vahingoittuneet kuusipuut metsästä, jos niitä on yli 10 kuutiometriä hehtaarilla. Männyllä vastaava raja on 20 kuutiometriä. Näin pyritään estämään seurannaistuhoja, kuten tuhohyönteisten leviämistä kasvamaan jääneeseen puustoon.

Kaikkea myrskyssä vahingoittunutta puustoa ei ole syytä poistaa. Esimerkiksi katkenneiden ja samalla sälöytyneiden runkojen markkina-arvo on pieni. Tällaiset vaurioituneet puut kannattaa jättää metsään lahopuuksi lisäämään monimuotoisuutta.

 – Myrskypuiden korjuu on riskialtista, joten se kannattaa jättää puunkorjuun ammattilaisten ja koneiden tehtäväksi, Hostikka sanoo.
 

Metsään.fi-sivuilta avoimen metsätiedon karttapalvelusta voi katsoa, onko oman metsätilan lähelle suunniteltu myrskytuhohakkuita. 

.