Muista seurata työsi jälkeä Kemera-taimikkoa raivatessasi

uutiskuva-kartan-piirto-kemera-hakemus
Toteutusilmoituksen teet helpoiten Metsään.fi-palvelussa, jossa voit myös tarvittaessa piirtää hoidetun kuvion kartalle. Jos tekemäsi Kemera-rahoitushakemus näkyy hyväksyttynä palvelussa, niin voit käyttää jo siinä olevia tietoja ilmoituksen pohjana.
Moni metsänomistaja raivaa itse taimikkonsa ja hakee työhön Kemera-tukea. Tuen saamiseksi on työn suorittamisestä jätettävä myös toteutusilmoitus Metsäkeskukseen. Raivaussahan lisäksi työmaalle kannattaakin ottaa mukaan myös neljän metrin keppi, vaikka teleskooppivartinen ongenvapa. Sillä voi työn edetessä mitata työn jälkeä, kuten kasvamaan jäävän puuston määrää. Kun tiedot on laittanut ylös jo työtä tehdessään, ei tarvitse lähteä enää jälkikäteen metsään mittamaan.

Monet metsänomistajat askaroivat parhaillaan taimikon varhaishoidon parissa peraten ja harventaen taimikkoa sekä sen yllä kasvavaa verhopuustoa. Keskikesä onkin taimikonhoidon kulta-aikaa, sillä tällöin kannot vesovat vähemmän. Taimikon varhaishoitoon voidaan myöntää Kemera-tukea, kun tukea haetaan vähintään yhdelle hehtaarille ja yksittäisen kuvion koko on vähintään 0,5 ha. Lisäksi taimikon keskipituuden on oltava työn jälkeen 0,7 – 3 metriä. Poistettavia runkoja tulee olla vähintään 3000 runkoa/ha (pohjoisen Suomen tukialueella 2000 runkoa/ha) ja työn jälkeisen kasvatettavan puuston tiheys korkeintaan 5000 runkoa/ha.

Taimikon varhaishoitoon myönnettävää Kemera-tukea on haettava ennen toimenpiteen aloittamista. Työn voi aloittaa heti rahoitushakemuksen jättämisen jälkeen. Työn toteutukseen aikaa on 12 kuukautta rahoituksen myöntämispäätöksestä. Päätös voi tulla hyvinkin nopeasti, mutta käsittelyjonosta tai mahdollisista hakemuksen epäselvyyksistä riippuen pieneen viiveeseen kannattaa varautua. Tuen saamiseksi on lisäksi jätettävä toteutusilmoitus Metsäkeskukseen mahdollisimman nopeasti työn toteuttamisen jälkeen, kuitenkin 14 kuukauden sisällä rahoituksen myöntämisestä.

Mittaa työsi jälki heti, näin pääset lopuksi helpommalla

Taimikon varhaishoitoa tehtäessä metsänomistajan kannattaa jo samalla mitata työnsä jälkeä ja merkitä relevantit tiedot ylös toteutusilmoituksen tekoa varten. Näin säästyy vaivalta lähteä myöhemmin takaisin metsään mittaamaan esimerkiksi metsään jäävän puuston määrää.
Hoitotöihin kannattaa varautua raivaussahan, mätäskahvien ja muiden tykötarpeiden lisäksi myös neljän metrin teleskooppiongenvavalla mittaustyötä varten. Ongenvavan asemaa ajaa toki myös mikä tahansa metsästä saatava neljämetrinen keppi, jolla mitataan koealan keskipisteestä lähtien kaikki mittakepin säteen sisälle jäävät puut. Näin saadaan arvio jäävän puuston määrästä.

- Jokaisen sahatun tankillisen jälkeen voi mitata yhden tai kaksi koealaa, joilta lasketaan puiden kappalemäärä. Kertomalla neljän metrin säteelle jäävien runkojen määrä 200:lla saadaan puuston hehtaarikohtainen määrä, kommentoi Metsäkeskuksen metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Tapio Kivelä.

Lisäksi poistettujen runkojen (poistuman) hehtaarikohtaisen määrän arvioimiseksi tarvitaan 1,78 metrin pituinen mittakeppi, jolla mitataan kepin säteen sisälle jääneiden kantojen määrä. Kertomalla tämän säteen sisälle jäävien kantojen määrä 1000:lla saadaan tulokseksi hehtaarikohtainen määrä. Toteutusilmoituksessa ilmoitetaan runkoluvun ja poistuman lisäksi kasvamaan jääneen puuston pituus ja pääpuulaji.

Metsään.fi-palveluun kirjautuneena metsänomistaja löytää metsänsä varhaishoitokohteet kätevästi. Kohteet voi valita palvelun karttavalikosta, jolloin alueet korostuvat violetilla värillä kartalle.

- Metsään.fi-palvelun kautta voi helposti hakea Kemera-tukea taimikon varhaishoidolle. Metsäkeskuksen asiakastuki neuvoo Metsään.fi- palvelun käytössä ja kaikenlaisissa metsäasioissa, vinkkaa Tapio Kivelä.

Sata päivää metsässä

Kärsämäellä Pohjois-Pohjanmaalla asusteleva metsänomistaja Saara Kallinen hoitaa puolisoineen metsänsä pääosin itse. Kevättalvella he tutkivat metsätilojensa taimikot Metsään.fi-palvelussa päästäkseen käsitykseen siitä, kuinka paljon raivaussahatöitä on jonossa. Kallinen laskeskeli tällöin päivätavoitteen tämän kauden sahauksille, josta muodostui henkilökohtainen ”sata päivää metsässä”-projekti.

- Laskeskelin, että sata sahauspäivää yhden sulan maan kauden aikana on realistinen tavoite. Siis omalle kohdalle, toukokuusta lokakuun loppuun. Päivien pituus ei ole kuitenkaan vakio johtuen ihmistaimien hoitovelvoitteesta, hymähtää Kallinen.

Hehtaaritavoitteeksi itselleen Kallinen on asettanut 10 hehtaaria, muttei vielä nyt 44 päivän jälkeenkään osaa sanoa, onko hehtaaritavoite realistinen. Päivätavoitteen etenemisestä hän kertoo ahkerasti Twitterissä ja uskookin, että tällä tavalla valmista tulee enemmän kuin ilman tavoitteen asettelua tulisi.

Työtä tehdessään Saara Kallinen tarkkailee päivittäin työnsä jälkeä. Männikön hän pyrkii saamaan 2000 rungon hehtaaritiheyteen, eli karkeasti arvioiden jättää neljän metrin ympyräkoealalle 10 taimea.

- Silmä tottuu tekemään tiettyyn tiheyteen, mutta mittakepin kanssa silmän tarkkuuttaminen on välillä välttämätöntä, Kallinen kertoo.

Saara Kallinen hoitaa metsänsä pääosin itse.

Lisätietoa omavalvonnasta taimikonhoidossa Metsäkeskuksen videolla

Lisätietoa taimikon varhaishoidon tuesta Metsäkeskuksen verkkosivuilla