Metsien luomusertifiointi kiinnostaa metsänomistajia | Metsäkeskus

Metsien luomusertifiointi kiinnostaa metsänomistajia

Lähes kaikki Suomen metsät täyttäisivät luomusertifioinnin kriteerit. Sertifikaatti on eduksi esimerkiksi marjojen vientimarkkinoilla. Kuva: Metsäkeskus
Metsäkeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tekivät noin 5 400 eteläsavolaiselle metsänomistajalle helmikuussa kyselyn suhtautumisesta metsien luomusertifiointiin, metsien monikäyttöön ja jokamiehen oikeuksiin. Yli puolet vastanneista piti luomua ja metsien luomusertifiointia markkinavalttina maakunnalleen.

Kyselyyn saatiin liki kuusisataa vastausta. Vastanneista 41 prosenttia oli kiinnostunut metsiensä sertifioinnista luomuun ja lähes puolet halusi lisätietoja siitä, mitä sertifiointi käytännössä tarkoittaa. Lähes kaikilla vastanneilla metsät ovat talousmetsiä ja kolme neljännestä vastaajista käyttää metsiään monipuolisesti. Jokamiehen oikeuksia pitää hyvänä asiana 65 prosenttia, mutta ammattimaiseen poimintaan toivottiin tiukempaa ohjausta.

Mitä merkitystä luomusertifioinnilla on?

Vasta silloin, kun metsä on mukana luomuvalvonnassa, sieltä kerättävät marjat, sienet, kasvit ja erikoiskeruutuotteet voidaan markkinoida luomuna. Vientimarkkinoilla sillä on iso merkitys, vaikka kotimaassa tiedämmekin metsiemme puhtauden ilman sertifiointiakin.

Suomessa olisi metsistä suoraan luomuun sertifioitavissa 97 – 99 prosenttia alueesta riippuen jo tällä hetkellä. Toimenpiteitä, jotka rajaisivat alueen pois luomusta, tehdään erittäin vähän. Lapin metsistä on 99,9 prosenttia mukana luomusertifioinnissa ja luomusertifioitu pinta-ala on noin 9 miljoonaa hehtaaria. Se on maailman suurin yhtenäinen luomukeruualue.

Luomu ei estä tuottavaa metsänhoitoa

Hakeutuessaan luomuvalvontaan metsänomistaja voi edelleen hoitaa metsäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla, mutta sitoutuu ilmoittamaan käsittelyistä, jotka rajaavat käsitellyn alueen pois luomusta kolmen vuoden määräajaksi. Tällaisia ovat lannoittaminen muilla kuin luomussa sallituilla lannoitteilla, kemiallinen heinäntorjunta ja kantokäsittely urealiuoksella.

Luomuvalvontaan hakeutuminen

Luomuvalvontaan voi hakeutua yksittäinen metsätila, joukko metsänomistajia, yhteismetsä tai vaikkapa kokonainen maakunta yhteisen selvitysmiehen avulla. Tällä hetkellä Suomessa voi metsäalueiden luomukelpoisuuden selvittää kahdella tavalla, jo pitkään käytetyllä sopimusmallilla tai Lapin esimerkin mukaan eli rajaamalla luomualueen ulkopuolelle luomussa kielletyillä aineilla käsitellyt alueet. Keruutuotteiden osalta hakemus toimitetaan siihen ELY-keskukseen, jonka alueella keruualueet sijaitsevat.

Metsänomistaja päättää luomustatuksen hyödyntämisestä

Jokamiehenoikeuksiin luomu ei vaikuta, mutta luomustatuksen hyödyntämisestä metsänomistaja voi itse päättää. Jokamiehen oikeuksien nojalla sallittujen marjojen, sienien ja luonnonyrttien keruu on yhtä lailla sallittua, on alue luomussa tai ei. Poimija ei kuitenkaan voi markkinoida keruutuotteita luomuna, ellei ole sopinut metsänomistajan kanssa luomuvalvontatietojen luovuttamisesta. Ilman maanomistajan lupaa ei myöskään saa kerätä esimerkiksi parhaillaan suuressa suosiossa olevia pakuria tai pihkaa, joita luomumetsänomistaja voi hyödyntää itse tai sopia niiden hyödyntämisestä korvausta vastaan.

Kyselyyn vastanneisiin ja lisätietoja halunneisiin otetaan yhteyttä myöhemmin keväällä. Kyselyyn vastanneiden kesken arvotut, Saimaan Luomu ry:n lahjoittamat Vavesaaren luomutilan tuotepaketit on arvottu ja postitetaan voittajille. Etelä-Savon metsien luomusertifiointimahdollisuuksia selvitetään edelleen.

Lisätietoja:

Antti Heikkilä
aluejohtaja
Suomen metsäkeskus
p. 0400 153 747
antti.heikkila(at)metsakeskus.fi

Birgitta Partanen
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti
p. 044 538 2248
birgitta.partanen(at)helsinki.fi

 

 

 

.