Metsävaratiedon inventointimenetelmä uudistuu ensi vuonna

uutiskuva-inventointi.jpg
Metsäkeskus kerää metsävaratietoa kotimaan yksityismetsistä.
Vuonna 2020 alkaa uusi metsävaratietojen inventointikierros, jonka aikana kartoitetaan lähes koko Suomen metsävarat. Inventoinneissa otetaan käyttöön uusi menetelmä, jonka avulla saadaan entistä tarkempaa tietoa puustosta ja sen kasvusta.

Suomen metsäkeskus on tehnyt kaukokartoitukseen perustuvaa metsävarojen inventointia vuodesta 2010 alkaen, ja koko maan yksityismetsät saadaan kartoitettua vuoteen 2020 mennessä. Laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistoja, koealamittauksia sekä monipuolisia laskentoja käyttäen tuotetut metsävaratiedot ovat tämän jälkeen kattavasti saatavilla Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivujen kautta.

Vuonna 2020 alkaa uusi metsävaratietojen inventointikierros, jossa on tavoitteena kartoittaa lähes koko Suomen metsävarat kansallisen laserkeilaus- ja ilmakuvausohjelman mukaisesti 6 vuoden kuluessa. Metsäkeskus on ollut mukana valmistelemassa uutta ohjelmaa, jota vetää Maanmittauslaitos.

Uudessa ohjelmassa laserkeilauksen pistetiheys nostetaan kertaluokkaa korkeammaksi verrattuna nykyiseen, ja se on noin 5 pistettä neliömetrillä. Ilmakuvauksen ominaisuudet säilytetään ennallaan.

Entistä tarkempaa puustotietoa

Myös maastokoeala-aineiston mittausmenetelmää uudistetaan ensi vuonna. Jatkossa Metsäkeskuksen maastotyöntekijät mittaavat nykyisten ympyräkoealojen lisäksi puukarttakoealoja. Puukarttakoealat ovat perinteisiä ympyräkoealoja isompia, ja niiden koko ja muoto vaihtelevat.

- Puukarttakoealoilla jokaisen puun sijainti määritetään tarkasti. Tällä mittausmenetelmällä puustotulkintaan saadaan muodostettua suurempi määrä aineistoa ja tarkkuuden odotetaan paranevan, sanoo metsätiedon johtava asiantuntija Juho Heikkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Uutta menetelmää pilotoidaan alkaneena kesänä Padasjoen, Pieksämäen ja Valtimon seuduilla noin 0,9 miljoonan hehtaarin alalla.

- Keväällä 2020 alamme saada ensimmäisiä tuloksia uuden menetelmän mukaisesta metsävaratiedon tarkkuudesta. Varsinainen tuotanto käynnistetään noin 20 alueella eri puolilla maata vuoden kuluttua, Heikkilä sanoo.

Oletuksena on, että uuden menetelmän avulla puustotiedot tarkentuvat. Erityisesti puuston järeydestä, puulajisuhteista sekä varttuneiden taimikoiden puustosta saadaan entistä käyttökelpoisempaa tietoa.

Tarkempien puustotietojen pohjalta voidaan nykyistä paremmin arvioida ja laskea metsien kasvua, hakkuumahdollisuuksia ja hoidon tarvetta. Metsänomistajat ja metsäalan toimijat voivat hyödyntää tietoja esimerkiksi metsänhoitotöiden ja metsien käytön suunnittelussa.