Metsätuhot lisääntyvät ilmaston muuttuessa

Kuva: Timo Silver. Lumituhoja voidaan vähentää selvästi pitämällä puusto elinvoimaisena.
Ilmastonmuutos voi lisätä jo olemassa olevia metsätuhoja ja myös tuoda Suomen metsiin meillä aiemmin esiintymättömiä tuhoja. Kuusi on erityisen altis tuhoille. Tuhojen välttämiseksi on tärkeää valita kasvupaikalle oikea puulaji.

Lumi- ja tuuli aiheuttavat reilun neljänneksen Suomen metsissä havaittavien tuhojen pinta-alasta. Näiden tuhojen seurauksena metsiin on jäänyt 2010-luvulla runsaasti kuorellista havupuutavaraa, minkä vuoksi kirjanpainajat ovat aiheuttaneet vuosittain 1500–3000 hehtaarin alalla tuhoja.

Ilmaston muuttuessa talvimyrskyt kaatavat puita aiempaa enemmän, sillä maa on roudassa lyhemmän ajan. Sateet tulevat yhä useammin myös vetenä, jolloin puut kaatuvat helpommin vettyneessä, roudattomassa maaperässä.

- Tuuli- ja lumituhoja voidaan vähentää selvästi pitämällä puusto elinvoimaisena: taimikonhoidot ja kasvatushakkuut tehdään ajoissa, jolloin puusto ei pääse riukuuntumaan. Tuhoja voidaan estää myös välttämällä voimakkaita harvennuksia ja jättämällä tuulelle alttiit reunametsät normaalia tiheimmiksi, sanoo Suomen metsäkeskuksen metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes.

Kuuset erityisen herkkiä tuhoille

Ilmaston lämmetessä on ennusteiden mukaan kesäisin aiempaa useammin puille haitallisia kuivia jaksoja. Tämä johtaa eteläisessä Suomessa erityisesti kuusikoiden kasvuntaantumaan ja lisääntyviin hyönteis- ja sienituhoihin.

Juurikääpä aiheuttaa jo tänä päivänä metsänomistajille vuosittain 50 miljoonan euron tappiot vaurioittamalla kuusikoita ja männiköitä. Juurikääpä yleistyy koko ajan eteläisessä Suomessa ja leviää yhä pohjoisempaan. Kuusen juurikääpää tavataan jossakin määrin jo koko maassa.

Kasvupaikalle sopiva puulaji vähentää tuhoriskiä

Kesäaikaisen puunkorjuun lisääntyessä tulee yhä tärkeämmäksi huolehtia havupuiden kantokäsittelystä juurikääpää vastaan sekä välttää kasvavien puiden vaurioittamista.

Suomessa on toistaiseksi ollut vain vähän metsätuhoja aiheuttavia vieraslajeja, mutta ilmaston lämmetessä maahan saapuneet vieraslajit voivat aiheuttaa jo merkittäviäkin tuhoja.

- Viljelyssä tulee suosia kasvupaikalle sopivaa puulajia, sillä se on kestävin säiden ja tuholaisten aiheuttamille vaurioille, sanoo Remes.

Hirvet aiheuttavat metsänomistajille jopa kymmeniin miljooniin euroihin nousevat vahingot vuosittain, kun tappioihin sisällytetään tulevan sahatavaran laatutappiot.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsätuhoihin pohditaan seminaareilla

Luonnonvarakeskuksen ja Metsäkeskuksen yhteisellä seminaarisarjalla perehdytetään merkittävimpiin metsätuhoihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin Suomessa ja maailmalla.

Seminaareja järjestetään vielä maaliskuussa.

Seminaareissa keskitytään löytämään parhaat metsienkäsittelytavat, joilla voidaan ehkäistä ja vähentää metsätuhoja. Lisäksi pyritään löytämään ratkaisumalleja tilanteisiin, joissa tuho on jo iskeytynyt metsikköön.

Tarkemmat tiedot seminaareista löydät Metsäkeskuksen verkkosivuilta.