Metsäpalokartat auttavat palontorjunnan suunnittelussa

uutiskuva-metsapalokartat2.jpg
Metsäpalokartat antavat tietoa maaston syttymisherkkyydestä ja latvapaloriskistä. Kuva: Arbonaut Oy
Metsäpalokartat kertovat, missä metsäpalo todennäköisimmin syttyy ja kuinka se uhkaa levitä maastossa. Lieksan paloasemalla kokeiltiin, kuinka karttoja voidaan hyödyntää sammutustöiden suunnittelussa.

Metsäpalo voi levitä nopeasti, jos maasto on kuivaa ja metsässä on paljon palavaa puustoa. Lieksan paloasemalla on testattu noin vuoden ajan metsäpalokarttoja, jotka antavat tietoa maaston syttymisherkkyydestä ja latvapaloriskistä.

- Kun hälytys maastopalosta tulee, tiedämme yleensä tuulen suunnan ja paikan, mistä palo on saanut alkunsa. Karttatietojen avulla voi ennakoida, mihin suuntaan palo todennäköisesti lähtee leviämään, kertoo palopäällikkö Mika Viertola Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta.

Metsäpalokartat Lieksan alueelle tuotti Arbonaut Oy yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa Metsätiedon liiketoimintamallit -hankkeessa.

- Metsäpalokartat on tehty peruskarttapohjalle yhdistämällä Metsäkeskuksen avointa metsätietoa, laserkeilausdataa sekä Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden kuviotietoa. Meille on tärkeää, että julkisin varoin kerättyä metsätietoa hyödynnetään mahdollisimman paljon. Tässä on hyvä mahdollisuus tuottaa palvelua toiselle hallinnonalalle, tässä tapauksessa pelastustoimelle, kertoo elinkeinopäällikkö Leena Leskinen Suomen metsäkeskuksesta.

Ennakointi auttaa sammutuksessa

Metsäpalokartoilla syttymisherkiksi on merkitty sellaiset alueet, joilla hallitsemattomasti syttynyt tuli voi levitä metsäpaloksi kuivana kautena. Metsissä on yleensä kuivan kasvupaikan varvikkoa tai alikasvosta, joka roihahtaa herkästi tuleen.

Latvapalojen riskikohteina kartalla näkyvät tiheät ja peitteiset metsät, joissa puuston latvuksissa on runsaasti palavaa ainesta. Latvapalossa tuli pääsee nousemaan maan pinnasta pensaskerrosta ja kuivia alaoksia myöten puiden latvuksiin.

- Sammutustyössä pyrimme estämään metsäpalojen laajentumisen vaarallisiksi latvapaloiksi. Karttojen avulla pelastusjohto voi suunnitella ennakoiden, mistä suunnasta paloa kannattaa lähestyä ja pitääkö hälyttää lisää yksiköitä apuun, Viertola kertoo.

Metsäpalokartoille on merkitty metsäautotiet, joita pitkin sammutuskalusto pääsee liikkumaan sekä syrjäiset metsäalueet, joiden lähistöllä ei kulje metsäteitä. Kartalla näkyvät myös vesistöt ja joet, joista voi ottaa lisää sammutusvettä paloautoihin.

Viertolan mukaan kartoista on hyötyä palokunnalle, jos paikallistuntemus on heikkoa. Karttojen avulla sammutustyön johtaja saa nopealla silmäyksellä käsityksen palon etenemisreitistä ja mahdollisesta voimakkuudesta. Näin on mahdollista mitoittaa oikein pelastuskaluston käyttöä.

- Esimerkiksi kaikkia maastopaloja ei tavoiteta paloautoilla. Tällaisissa tapauksissa sammutustöissä voi hyödyntää maastokulkuneuvoja, esimerkiksi mönkijöitä. Näin voidaan alentaa palontorjunnan kustannuksia.

Palontorjunta toimii hyvin Suomessa

Suomessa metsäpaloja syttyy noin pari tuhatta vuosittain, ja palaneet alueet ovat keskimäärin noin puolen hehtaarin kokoisia. Viertolan mukaan metsäpalot saadaan yleensä nopeasti hallintaan.

Metsänomistus on pirstaloitunutta ja yhtenäiset metsikkökuviot pieniä, mikä rajaa palojen etenemistä.

- Suomessa on myös verrattain tiheä metsäautoteiden verkosto, jota pitkin sammutuskalusto pääsee liikkumaan usein lähelle palopaikkaa. Metsätiet myös rajaavat hyvin paloalueita. Lisäksi Suomessa on tehokas metsäpalojen tähystyslentotoiminta, Viertola sanoo.

Palopäällikön mukaan metsäpalokartat voisivat hyvin toimia valtakunnallisestikin pelastuslaitosten sammutustyön tukena, mutta karttatiedon tulisi päivittyä ja olla ajantasaista. Lisäksi digitaalisten karttatietojen tulisi olla kytkettävissä pelastuslaitosten omaan operatiiviseen järjestelmään.

- Metsäpalokartat voisivat myös olla rajapintoina saatavilla jossain julkishallinnon palvelussa, kuten esimerkiksi Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa, Viertola ehdottaa.

Ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa kuivia kausia ja metsäpaloriskiä, joten palontorjunnan tueksi tarvitaan edelleen uudenlaisia palveluita.

Metsäkeskuksessa on maaliskuussa alkanut Metsäpalon leviämisen ennustamisväline - Mellevä -hanke. Hankkeessa selvitetään, millainen Metsäkeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen tietolähteistä tuotettava palvelu parhaiten tukisi pelastuslaitoksen toimintaa maastopalojen torjunnassa.

Palopäällikkö Mika Viertola kertoo metsäpalokartoista 27.3. Metsäpaloseminaarissa Vantaalla. Tilaisuuden järjestävät Suomen Palopäällystöliitto, sisäministeriön pelastusosasto, maa- ja metsätalousministeriö, Metsäkeskus ja Ilmatieteen laitos. 

Maa- ja metsätalousministeriön ja sisäministeriön tiedote: Varautumista metsäpaloihin tehostetaan

Ilmastonmuutos lisää tulevaisuudessa kuivia kausia ja metsäpaloriskiä. Kuva: Mika Viertola