Metsänhoitorästit ovat kasvaneet

uutiskuva-amo-seuranta.jpg
Metsänomistajat menettävät tulevaisuuden hakkuutuloja, jos taimikot jäävät hoitamatta.
Kotimaisten metsien puuvaranto ja kasvu ovat suurempia kuin koskaan aiemmin, mutta metsänhoitotöitä jää tekemättä. Suomen metsäkeskuksen seurantatilastot osoittavat, että hoitorästit ovat kasvaneet erityisesti taimikoissa ja nuorissa metsissä.

Metsäkeskuksen alueellisten metsäohjelmien (AMO) seurantatilastot osoittavat, että metsänhoitotöiden rästit ovat kasvaneet huolestuttavasti viime vuosina. Erityisesti hoitotarvetta on kertynyt nuoriin metsiin.

Viime vuosina taimikoita on hoidettu koko maassa keskimäärin 160 000 hehtaaria vuosittain. Alueellisten metsäohjelmien mukaan hoitotarve olisi noin 270 000 hehtaaria, jotta taimikot saataisiin tuottavaan kuntoon. Eniten hoitorästejä on kertynyt Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla, missä taimikoita on hoidettu vähän alle puolet tavoitteesta. Lähimmäs alueellisen metsäohjelman tavoitetta on päästy Lounais-Suomessa ja Etelä-Savossa.

- Taimikonhoitorästit vähentävät mahdollisuuksia metsien käytölle ja hiilen sidonnalle pitkällä aikavälillä. Metsänomistajat menettävät tulevaisuuden hakkuutuloja vähintään 80 miljoonaa euroa vuodessa. Hehtaaria kohti se tekee noin 300–400 euroa, sanoo metsänhoidon asiantuntija Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskuksesta.

Kuitupuuta kerryttävät ensiharvennushakkuut ovat jääneet viime vuosina noin 100 000 hehtaaria metsäohjelmien kokonaistavoitteesta. Ensiharvennusten laiminlyönti pienentää esimerkiksi rakennustuotteisiin tarvittavan järeän tukkipuun kasvua. Myös uudistuskypsiä metsiä on hakattu pitkään maltillisesti.

Lannoitus parantaa puuston kasvua, metsäautoteiden kunnostusvelka kasvaa

Metsien lannoitus on vähentynyt kuudennekseen huippuvuosista. Nykyään metsiä lannoitetaan noin 40 000 hehtaaria vuodessa, käy ilmi AMO-seurantatiedoista. Suometsien ja kivennäismaiden lannoituksella voitaisiin parantaa maan ravinnetasapainoa ja lisätä puuston kasvua. Tällä hetkellä esimerkiksi yli miljoona hehtaaria metsäojitetuista soista on ravinnepuutosten vuoksi vajaakäytössä.

- Jos lannoituksia tehtäisiin 230 000 hehtaaria vuodessa, saavutettaisiin sillä vähintään 3,5 miljoonan kuutiometrin lisäkasvu vuodessa. Se vastaisi lähes Äänekosken biotuotetehtaan tuomaa lisäystä vuotuiseen puunkäyttöön, sanoo Heikkinen Metsäkeskuksesta.

Kotimainen metsätalous perustuu kattavaan metsäautotieverkostoon, jonka avulla puutavaraa saadaan kuljetettua ympäri vuoden teollisuuslaitoksiin ja sahoille. Viime vuosina metsäautoteitä on rakennettu ja kunnostettu niin vähän, että se uhkaa jatkossa toimivaa puuhuoltoa. Vuonna 2016 metsäteitä rakennettiin tai korjattiin valtion tuella 550 kilometriä, mikä oli vain neljäsosa metsäohjelmien kokonaistavoitteesta.

- Nyt on korkea aika herätä ja panostaa metsätalouteen, jotta voimme hyötyä metsien hyvästä kasvusta myös tulevaisuudessa. Metsänomistajan kannattaa tarkistaa oman metsänsä hoitokohteet maksuttomasta Metsään.fi-palvelusta. Palvelun avulla voi myös ottaa yhteyttä metsänhoitotöitä tekeviin alan toimijoihin, Heikkinen sanoo.