Metsän vointia kannattaa seurata

Oranssit itiöpesäkkeet männynoksilla ovat tunnusomaisia leviämisvaiheessa olevalle tervasrosolle.
Luonnonvarakeskus ja Metsäkeskus seuraavat varttuneissa kuusikoissa merkittäviä tuhoja aiheuttavien kirjanpainajien kehitystä tänäkin kesänä. Myös metsänomistajan kannattaa seurata vuosittain miten metsä voi ja onko taimikoissa tarvetta täydennysistutuksiin.

Metsiköiden kasvua haittaavia tuhoja on monia, mutta suurin osa tuhoista on kuitenkin lieviä. Eniten metsikön laatua alentavat tuuli, lumi, pakkanen ja muut ilmasto- ja säätekijät. Seuraavaksi eniten tuhoja aiheuttavat sienet ja hirvieläimet.

Tervasroso kuivattaa männyn latvaa ja oksia

Tervasroso on yksi yleisimmistä männyn sienitaudeista. Tervasrosoa on kahta tyyppiä. Perinteinen tervasroso esiintyy varttuneissa ja vanhoissa männiköissä ympäri Suomen. Se ilmenee yleensä niin, että sienen aiheuttaman pihkaisen koron yläpuolella puun latva kuihtuu ja lopulta puu kuolee vuosikymmenien kuluessa. Tervasrosoa voidaan vähentää poistamalla harvennushakkuissa tervasrosoiset rungot.

Tervasroson toinen muoto on ns. aggressiivinen tervasroso. Se vaivaa viljavien maiden männyn taimikoita ja nuoria kasvatusmetsiä Pohjois-Suomessa. Aggressiivinen tervasroso kuivattaa männyn oksia ja latvusta, ja puun runkoon ilmaantuu koroja. Sieni voi tappaa jopa kokonaisia metsiköitä. Lievissä tapauksissa sairaat puut poistetaan, mutta pahasti tervasrosoisilla alueilla joudutaan vaihtamaan puulaji kuuseen.

Myyrätuhoja torjutaan heinäyksen, suojaputkien ja pöllöjen avulla

Kolmen eri lajin myyrät aiheuttavat puun taimille vahinkoa. Myyräkannat vaihtelevat vuosittain ja syklit ovat eri vaiheessa eri puolilla maata. Luonnonvarakeskuksen verkkosivulta voit tarkistaa oman alueesi tilanteen.

Peltomyyrä nakertaa taimien kuorta lumenpinnan alapuolella. Taimi kuolee jos kuori kalutaan taimen ympäriltä, muuten taimi kylestää haavan seuraavana kesänä. Tarkkaile tilannetta heinäkuussa, silloin selviää onko täydennysistutuksen tarvetta.

Peltomyyrätuhoja voi torjua istuttamalla taimet keväällä ja käyttämällä taimien suojaputkia. Heinäntorjunta taimikossa vähentää myös tuhoja. Istutusalojen lähiympäristöön kannattaa laittaa pesäpönttöjä pöllöille, jotka saalistavat myyriä. Pöllöjen passipaikoiksi voi jättää kolmen metrin pökkelöitä.

Metsämyyrä nakertaa männyn ja kuusen silmuja. Se kiipeää taimen latvaan ja siksi tuhoja voi olla myös isoissa puissa.

Vesimyyrä syö talvisin puiden juurien kuorta tai ohuita juuria erityisesti metsitetyillä pelloilla. Taimet kaatuvat keväällä.

Outo latvus tai neulasten väri kertoo ravinnehäiriöstä

Ravinnehäiriöitä syntyy silloin kun ravinteet ovat epätasapainossa. Joitakin ravinteita on niukasti suhteessa toisiin ravinteisiin. Oireet näkyvät värimuutoksina neulasissa ja lehdissä ja erilaisina latvuksen kasvuhäiriöinä. Silmällä oireet havaitsee yleensä vasta sitten, kun puutos on jo suurta.

Boorin puutoksen seurauksena neulaset ovat pitkiä ja paksuja. Samalla latvakasvaimessa ja ylimmissä oksissa kärkikasvupisteitä kuolee. Tästä on ajan myötä seurauksena monihaarainen latvus. Kasvuhäiriöisiä puita tavataan metsiköissä yleensä laikuittain. Boorinpuutoksesta kärsiviä puita tavataan yleisimmin pellonmetsityskohteilla kaikilla puulajeilla sekä kaskialueen kuusikoissa Itä-Suomessa. Todettu puutostila voidaan korjata helposti sopivalla boorilannoitteella.

Metsään.fi-palvelusta selviää millaista metsää omistat

Metsään.fi-palvelusta metsänomistaja näkee monipuolista tietoa omasta metsästään. Palvelun kautta asiointi ja yhteydenpito Metsäkeskuksen kanssa on helppoa. Metsänomistaja voi palvelussa myös ilmoittaa metsänhoitotöistä ja löytää niille tekijän. Oikea hoito oikeaan aikaan varmistaa aina paremman kasvun ja antaa myös suojaa metsätuhoja vastaan.

Lisää aiheesta:

8.5.2017 Kirjanpainajatuhojen odotetaan vähenevän edellisvuodesta