Metsän maitoa eli koivunmahlaa tutkitaan

Kaupallinen mahlanvalutus on lisääntynyt viime vuosina. Mahlanvalutuksen yhdistäminen puuntuotantoon tarjoaa metsänomistajalle mahdollisuuden lisätä metsästä saatavia tuloja. Arviot koivujen mahlasadoista vaihtelevat suuresti – kymmenistä litroista satoihin litroihin.

Koska tutkittua tietoa koivujen mahlasatoihin vaikuttavista tekijöistä ei ole saatavilla, kerää Luonnonvarakeskus tänä keväänä tietoa mahlasadoista erityisesti niiltä alueilta, joissa kaupallinen mahlanvalutus on lisääntynyt.

Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusaluetta, joilta kutsutaan metsänomistajia osallistumaan kansalaishavainnointiin perustuvaan tutkimuksen. Mahlakausi alkaa huhti-toukokuussa, kun maa sulaa pintaosistaan ja koivujen vedenotto alkaa. Kausi kestää kolmesta neljään viikkoa kevätsäistä riippuen.

Mahlaa on käytetty terveys- ja energiajuomana jo vuosisatojen ajan ja se mainitaan myös Kalevalassa. Viime vuosina mahlan käyttö on lisääntynyt erityisesti juoma-, elintarvike- sekä kosmetiikkateollisuudessa.

Mahlan valuttaminen ei kuulu jokamiehenoikeuksien piiriin. Mahla on suurelta osin (n. 99 %) vettä. Loppuosa sisältää puun varastoimia ravintoaineita, kuten sokereita (glukoosia ja fruktoosia), hedelmähappoja sekä kivennäis- ja hivenaineita.

MAHLA-päivä

Suomen metsäkeskuksen Metsästä monituotebisnestä -hanke järjestää Oulussa Äimärautiolla 4.4. iltapäivällä maksuttoman MAHLA-päivän. Kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita, mutta erityisesti mahlatutkimukseen osallistuvia toivotaan mukaan, koska tuossa tilaisuudessa jaetaan valutukseen tarkoitetut välineet.  Metsästä monituotebisnestä -hanke hoitaa tutkimukseen osallistumisen Pohjois-Pohjanmaan alueella. EU-rahoitteisessa hankkeessa aktivoidaan metsänomistajia, luonnontuotteiden kerääjiä ja luonnontuoteyrittäjiä hakemaan uusia ansaintamahdollisuuksia luonnontuotteiden parista.

Metsänomistaja oletko kiinnostunut

Tutkimukseen osallistuvat metsänomistajat perustavat mahlakoealan omaan koivikkoonsa. Koealalta mitataan kevään aikana mahlasato kolmesta erikokoisesta koivusta Luken toimittamilla välineillä. Välineet sisältävät koivun runkoon porattavaan reikään asennettavat holkit, holkkeihin kiinnitettävät letkut ja mahlaämpärit sekä seikkaperäiset ohjeet.

Edellytyksenä osallistumiselle on, että koivikko on pinta-alaltaan vähintään puoli hehtaaria ja omistajan on luonnollisesti pystyttävä mittaamaan koivujen mahlasadot riittävän usein kauden aikana. Tämä tarkoittaa valumisen ollessa runsaimmillaan vähintään joka toinen päivä. Mahlan käytön kannalta sato on hyvä ottaa talteen mieluiten päivittäin.

Mahlatutkimukseen osallistuvat metsänomistajat saavat käyttöönsä mahlan lisäksi tiedon oman koivikkonsa puiden mahlasadoista ja myös linkin tuloksiin. Kiitokseksi osallistumisesta he saavat mahlan maistelua varten luonnonkuitukomposiitista valmistetut Kupilka-mukit. Myös valutusvälineet jäävät metsänomistajille.

Lisätietoja tutkimuksesta löytyy Luonnovarakeskuksen verkkosivulta