Metsälakirikkomusten jäljille päästään entistä paremmin | Metsäkeskus

Metsälakirikkomusten jäljille päästään entistä paremmin

uutiskuva-metsalain-valvonta.jpg
Satelliittitulkinnalla voi havaita hakkuut, joista ei ole tehty metsänkäyttöilmoitusta. Punaisella rajattu alue on hakkuuhavainto ja ruskealla rajattu alue Metsäkeskuksen lainvalvontatehtävä. Oransseilta alueilta on jätetty metsänkäyttöilmoitus.
Suomen metsäkeskus valvoo satelliittierotuskuvien ja tarkastusten avulla, että metsänhakkuut tehdään metsälain mukaisesti. Tarkastuksia on viime vuodesta lähtien kohdistettu toteutuneisiin hakkuisiin ja erityisesti kriittisiin kohteisiin, kuten vesistöjen läheisyyteen ulottuviin hakkuisiin. Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin yli sata epäiltyä metsälakirikkomusta eri puolilla Suomea.

Suomen metsäkeskus otti hakkuiden satelliittivalvonnan käyttöön kattavasti koko maassa vuonna 2019. Satelliittivalvontamenetelmän avulla havaitaan hakkuut, joista puunostaja tai metsänomistaja ei ole tehnyt metsälain edellyttämää metsänkäyttöilmoitusta. Valvontamenetelmä paljastaa myös hakkuut, jotka ovat ulottuneet metsälain suojaamiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin tai lähelle niitä. 

Viime vuonna valvontamenetelmällä havaittiin 31 kohdetta, joissa epäiltiin, että metsälain erityisen tärkeää elinympäristöä oli hakattu vähintään 0,5 hehtaaria. Metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä epäiltiin satelliittikuvien perusteella sadoilla hakkuukuvioilla. 

Kaikkiaan selvitettyjä metsälakirikkomusepäilyjä oli 110, joista 33 tapausta eteni poliisitutkintaan. Vuonna 2019 havaittujen rikkomusepäilyjen käsittely on Metsäkeskuksessa osittain kesken ja tapausten määrä tulee todennäköisesti vielä kasvamaan. 

Selvitettyjen rikkomusepäilyjen määrä kaksinkertaistui edellisvuodesta ja kolminkertaistui vuodesta 2017. Kaksi kolmesta epäillystä rikkomuksesta koski metsänkäyttöilmoituksen laiminlyöntiä ja reilu neljännes metsälain erityisen tärkeän elinympäristön hakkuuta koko alalta tai osittain. 

–  Käsityksemme mukaan lain noudattaminen ei ole heikentynyt, vaan epäillyt rikkomukset vain havaitaan uuden valvontamenetelmän ansiosta selvästi entistä kattavammin. Tahallisia metsälakirikkomuksia on havaittu vähän. Hakkuissa tapahtuneet virheet ovat johtuneet inhimillisistä tekijöistä, kuten unohduksista tai tietokatkoksista, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta. 

Havaitut metsälain rikkomusepäilyt johtavat vuosittain yksittäisiin sakkorangaistuksiin, mutta pääasiassa poliisi keskeyttää tapausten tutkinnan. 

Metsien käyttöön lisää läpinäkyvyyttä

Metsäkeskus pystyy jatkossa valvomaan entistä tarkemmin puunkorjuun vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen sekä tuottamaan monipuolista luontotietoa. 

–  Kun metsälain valvonta tehostuu ja menetelmät kehittyvät, tuo se lisää läpinäkyvyyttä ja avoimuutta koko metsäalan toimintaan, Hostikka sanoo.

Metsälain valvontatyössä tehdään kohdennettuja tarkastuksia. Metsäkeskuksen tarkastajat keräävät tarkastusten yhteydessä maastokohteilta myös paikkatietoa esimerkiksi säästöpuiden laadusta ja määrästä, maalahopuista, vesistöjen suojavyöhykkeistä ja elinympäristöjen säilymisestä. Nämä tiedot tullaan tallentamaan Metsäkeskuksen tulevaan metsä- ja luontotietojärjestelmään. 

Tarkastustiedot toimitetaan metsänomistajien lisäksi puunkorjuusta vastanneelle metsäammattilaiselle ja organisaatioiden laatuvastaaville. Metsäalan toimijat voivat hyödyntää tietoja omassa laatutyössään ja huomioida jatkossa luontoarvot entistäkin paremmin puunkorjuussa. 

Lisätietoa epäillyistä metsälakirikkomuksista on Metsäkeskuksen media-aineistoissa.

.