Metsälain 10 pykälän kohteiden tietohuolto ajantasaistaa aineistoa

uutiskuva-purokohde.jpg
Puro ja metsää Kauhajoella. Kuva: Metsäkeskus
Suomen metsäkeskus aloitti selvityksen metsälain 10 pykälän mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen erillisestä tietohuoltotyöstä marraskuun alussa. Selvitystyö aloitettiin, kun julkisessa keskustelussa heräsi huoli siitä, miten tietohuolto vaikuttaa 10 pykälän mukaisten kohteiden määrään ja erityisesti puro- ja norokohteisiin.

Mitä metsälakikohteilta vaaditaan?

Metsälain 10 pykälä määrittää, että erityisen tärkeät elinympäristöt ovat luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia kohteita, jotka erottuvat selvästi ympäröivästä metsäluonnosta. Niiden tulee olla myös pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä. Lisäksi kohteilla tulee olla laissa kullekin elinympäristölle mainitut ominaispiirteet, joiden säilyminen tulee varmistaa. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä, että kohde voidaan määritellä lakikohteeksi.

- Metsälakikohteista ei tehdä erillistä rajauspäätöstä eikä kaikkia olemassa olevia lakikohteita ole Metsäkeskuksen ylläpitämässä aineistossa. Lainvaatimukset täyttävät kohteet tulee kuitenkin huomioida metsien käsittelyssä, vaikka kohteita ei olisi etukäteen kartoitettukaan, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Tietohuollon perusteet

Metsäkeskuksella on lakisääteinen velvollisuus ylläpitää ajantasaista ja virheetöntä metsävaratietoa järjestelmissään. Metsälain 10 pykälän mukaisten elinympäristöjen tiedot ovat osa metsävaratietoa.

Velvollisuuteen kuuluu poistaa vanhentunut tieto järjestelmästä sen jälkeen, kun tieto on päivitetty. Tietoa ei poisteta, jos se on tarpeen lakisääteisen tai keskeneräisen tehtävän hoitamiseksi. Tieto on poistettava tietojärjestelmästä välittömästi sen jälkeen, kun käsittelylle ei enää ole laissa säädettyä perustetta.

Partasen mukaan metsälakikohteiden tietohuoltoa on tehty osana metsävaratietojen ajantasaistusta siitä saakka, kun tietoja on kerätty Metsäkeskuksen järjestelmiin. Tietohuoltotyön perusteena on ollut muun muassa metsälakiin vuonna 2014 tullut yksiselitteinen vaatimus, että kohteiden tulee olla pienialaisia tai metsätaloudellisesti vähämerkityksellisiä.

- Metsälain 10 pykälän mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen tietoja on kerätty vuodesta 1998 lähtien, eli yli 20 vuoden ajan. Vuoteen 2012 saakka tietojen keruusta vastasi 13 alueellista metsäkeskusta. Vuonna 2006 julkaistussa METE-kartoitusprojektin laadunvarmistuskartoituksessa *) todettiin, että aineiston laadussa on huomattavia alueellisia eroja ja varsin suuri osa kohteista jäi löytämättä.  Lisäksi vanhimmissa tiedoissa on ollut muun muassa käytössä olleen ilmakuva- ja kartta-aineiston epätarkkuuksista johtuvia virheitä, Partanen kertoo.

Partasen mukaan tietohuollon yhtenä päätarkoituksen on ollut yhdenmukaistaa aineistoa ja taata siten metsänomistajien ja toimijoiden tasa-arvoinen kohtelu eri puolilla Suomea.

Digitalisaation edistyessä Metsäkeskuksen ylläpitämää metsävaratietoa ja siihen liittyviä metsälain 10 pykälän mukaisia erityisen tärkeiden elinympäristöjen tietoja hyödynnetään aiempaa enemmän, ja muut toimijat luovat niiden pohjalta uusia palveluita.

- Kun käyttö laajenee, tarve tietojen ajantasaisuudelle ja virheettömyydelle korostuu. Tämä lisää tarvetta jatkuvalle tietohuollolle, Partanen sanoo.

Puro- ja norokohteiden muutokset

Metsäkeskuksen metsävara-aineisto koostuu yli 10 miljoonasta kuviosta. Metsäkeskus selvittää parhaillaan tietohuoltotyön vaikutuksia metsälain 10 pykälän kohteiden aineistoon. Selvityksessä on verrattu joulukuun 2017 ja lokakuun 2019 välisen ajan metsävaratietoja. Ensimmäiseksi on selvitetty tietohuollon vaikutuksia puro- ja norokohteisiin.

Selvityksen perusteella metsälain 10 pykälän mukaisten puro- ja norokohteiden pinta-ala on erillisen tietohuollon seurauksena vähentynyt kaikkiaan noin 7 900 hehtaaria. Tästä noin 600 hehtaaria on siirtynyt luonnonsuojelulain mukaisiksi suojelualueiksi.

Vuonna 2014 metsälakiin tuli vaatimus metsälain 10 pykälän kohteiden pienialaisuudesta. Tämän vaatimuksen vuoksi aineistosta on poistunut puro- ja norokohteita noin 3 900 hehtaaria. Merkittävä osa tästä pinta-alasta on aineistossa edelleen muina luontokohteina, joille Metsäkeskus ei suosittele toimenpiteitä.

Kaavoituksen ja maankäyttömuodon muutoksen takia metsälain sääntelyn alaisuudesta ja siten myös metsävaratiedoista poistuneiden kuvioiden määrän arvioidaan olevan alle 1 000 hehtaaria.

- Tietojen analysointi on vielä kesken ja luvut saattavat tarkentua selvitystyön edetessä, Partanen sanoo.

Vaikka metsälain ulkopuolella oleviin luontokohteiden käyttöä ei rajoiteta, lähes kaikki metsänomistajat ovat liittäneet metsänsä metsäsertifiointiin, jolloin he ovat sitoutuneet luontokohteiden huomioimisessa sertifioinnin vähimmäisvaatimuksiin.

- Hyvällä arkipäivän metsän- ja luonnonhoidolla luodaan edellytykset talousmetsien elinympäristöjen säilymiselle myös muilla kuin metsälain 10 pykälän kriteerit täyttävillä kohteilla, Partanen sanoo.

Tietohuollon jatko

Luonnonvarakeskus tekee parhaillaan metsälain ulkoista arviointia, joka valmistuu vuoden 2019 loppuun mennessä. Ratkaisu tietohuoltotyön jatkamisesta tehdään arvion valmistuttua.

- Tietojen ajan tasalla pitämisen tarve ei kuitenkaan ole poistunut. Tietoa uusista metsälain 10 pykälän kohteista syntyy jatkuvasti.


Fakta

Metsälain 10 pykälän kohteet Metsäkeskuksen aineistossa

  • Metsälain erityisen tärkeitä puro- ja norokohteita on joulukuun 2017 ja lokakuun 2019 välisenä aikana lisätty Metsäkeskuksen metsävara-aineistoon noin 600 hehtaarin verran ja kohteita on poistettu aineistosta noin 7 900 hehtaarin verran.
     
  • Noin 3 900 hehtaaria, eli lähes puolet poistoista, on tehty metsälain vaatiman kohteen pienialaisuuden vuoksi, eli nämä kohteet eivät ole olleet lakikohteita vuoden 2014 jälkeen.
     
  • Noin 600 hehtaaria puro- ja norokohteista on muuttunut yksityisiksi luonnonsuojelualueiksi, eli siirtynyt luonnonsuojelulain alaisuuteen.
     
  • Noin 3 400 hehtaaria on muuttunut perusmetsävaratiedoksi, ja tästä pinta-alasta arviolta noin 1 000 hehtaaria on poistettu metsälakikohteista kaavoituksen tai maankäytön muutoksen vuoksi. Loput poistoista on tehty muun muassa aineistossa olevien virheellisten tietojen ja kohteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Lähde: Suomen metsäkeskus

 

Lähdeviite: *) Kotiaho, J. S., & Selonen, V. (2006). Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen kartoituksen laadun ja luotettavuuden analyysi. Suomen ympäristö, 29/2006

 

Lue lisää aiheesta:

Uutinen: Metsälain 10 pykälän kohteiden erillinen tietohuolto keskeytetty Metsäkeskuksessa

Edit 18.11. Poistettu Suomen ympäristökeskus ja Itä-Suomen yliopisto metsälain arvioinnin tekijöistä.