Metsälahjavähennyksen käsittely etenee

Metsälahjavähennyksellä pyritään muun muassa alentamaan metsänomistajien keski-ikää.
Metsälahjavähennystä käsitellään parhaillaan eduskunnassa. Juha Sipilän hallitus on tekemässä metsäpuolen verosäännöksiin muutoksia vuoden 2017 alusta lähtien. Suurin muutoksista on juuri metsälahjavähennyksen käyttöönotto.

Metsälahjavähennyksen pääsisältö on seuraava: Lahjana saadun tai lahjanluonteisella kaupalla ostetun metsätilan lahjaverosta voi saada takaisin osan seuraavan 15 vuoden aikana. Lahjaveron palautuksen voi saada vain metsätalouden tuloverotuksen kautta eli palautus edellyttää käytännössä puun myyntiä. Huojennus ei ulotu perintönä saatuihin metsiin.

Huojennuksen saannilla on vähimmäisraja: Metsätilan arvon on oltava vähintään 30 000 euroa, laskettuna niin sanotun arvostuslain mukaan. Alhaisimmillaan Etelä-Suomessa tuo raja tarkoittaa noin 20 hehtaarin metsätilaa. Huonotuottoisilla metsämailla Pohjois-Suomessa ja Ahvenanmaalla huojennuksen minimipinta-alaksi on määritetty 100 hehtaaria. Huojennuksen piiriin voi teoriassa päästä noin 28 prosenttia suomalaisista metsätilan omistajista. Heidän omistamiensa metsätilojen pinta-ala kattaa 60 prosenttia koko Suomen metsätilojen pinta-alasta.

Maksetusta lahjaverosta syntynyt metsälahjavähennys tehdään metsänomistajan kaikkien metsätilojen metsätalouden puhtaasta pääomatulosta siten, että vähennys voi olla enintään 50 prosenttia puhtaasta pääomatulosta. Lisäksi se voi olla enintään 195 000 euroa vuodessa, ja sen pitää olla vähintään 1 500 euroa vuodessa.

Metsälahjavähennyksellä on useita tavoitteita. Sillä pyritään lisäämään metsänomistajien elinaikanaan tekemien elinaikana metsätilojen sukupolvenvaihdoksia, vähentämään uusien kuolinpesien syntymistä, alentamaan metsänomistajien keski-ikää, kasvattamaan metsätilojen keskikokoa ja tuomaan lisää puuta markkinoille.

Metsätilarakenteen johtava asiantuntija Antti Pajula taustoittaa asiaa lisää blogissaan ja diaesityksestä löytyy myös laskuesimerkkejä metsälahjavähennyksestä.

.