Metsäkoneita kantavat puunkorjuukohteet näkyvät nyt kartalla

uutiskuva-puunkorjuu.jpg
Maasto- ja puustovauriot vähenevät, kun hakkuita tehdään keliolosuhteiltaan sopivissa kohteissa.
Suomen metsäkeskuksen julkaisemat uudet korjuukelpoisuuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Metsäkoneyrittäjät voivat tarkastaa kartoilta, missä paikoissa maasto kantaa puunkorjuukalustoa eri vuodenaikoina. Kartoilta erottuvat selvät talvileimikot ja kesäkorjuuseen sopivat kohteet. Tietojen avulla on mahdollista vähentää myös puunkorjuun maasto- ja puustovaurioita.

Puunkorjuun kausivaihtelut aiheuttavat vuosittain kustannuksia metsäalalla. Erityisesti kesäisin ja kelirikkoaikana hakkuita voi tehdä vain sellaisissa leimikoissa, joissa maasto kantaa raskasta puunkorjuukalustoa. Jos sopivista kohteista ei ole tietoa, koneet seisovat ja puuhuoltoon voi tulla katkoksia. Sääolosuhteet ja maaston kunto vaikuttavat myös hakkuiden korjuujälkeen.

Metsäkeskus on julkaissut uusia korjuukelpoisuuskarttoja, jotka helpottavat puunkorjuun suunnittelua alueittain. Kartoilla erottuvat selvät talvileimikot sekä kelirikko- ja kesäajan korjuukohteet. Karttatietojen avulla koneyrittäjät näkevät, koska millekin kohteelle voi mennä töihin. Näin puunkorjuuta on mahdollista rytmittää entistä tasaisemmin ympäri vuoden. Myös maasto- ja puustovauriot vähenevät, kun hakkuita tehdään keliolosuhteiltaan sopivissa kohteissa.

Korjuukelpoisuuskarttoja on toistaiseksi saatavilla 21 alueelta eri puolilta Suomea ja yhteensä noin 4 miljoonan hehtaarin alalta. Kartta-aineistoa päivitetään ja täydennetään ensi vuonna.

- Kartat on tehty yhdistämällä metsien laserkeilaustietoa ja muita tietolähteitä. Nyt julkaistut aineistot ovat Metsäkeskuksen aiempien vuosien inventointialueilta ja ne on valittu yhdessä metsäalan toimijoiden kanssa, sanoo paikkatietoasiantuntija Seppo Kilpiäinen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäalan toimijat ovat osallistuneet aktiivisesti korjuukelpoisuuskarttojen kehitystyöhön.

- Puutavaran hankintamäärien kasvu ja korjuukaluston tehokas ympärivuotinen käyttö edellyttävät kesäkorjuukelpoisten kohteiden tarkkaa tunnistamista. Korjuukelpoisuuskartat ovat objektiivinen tietolähde, jonka avulla metsäasiantuntijat, yrittäjät ja kuljettajat voivat työskennellä laadukkaammin ja ympäristön kannalta kestävämmin. Tarkemman korjuukelpoisuustiedon avulla uraverkosto sijoitetaan maastoon paremmin ja vähennetään korjuuvaurioita, sanoo kehitysjohtaja Olli Laitinen Metsä Groupista.

Maaston kantavuusmallit karttojen pohjana

Puunkorjuuseen vaikuttavat vuodenaikojen vaihtelu, sääolosuhteet, metsäteiden kunto ja erityisesti maaston kantavuus. Liian pehmeässä maastossa puunkorjuu on hankalaa. Metsäkoneet voivat jättää maastoon syviä urapainaumia ja vaurioittaa puiden juuristoa.

Suomen metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, Metsäteho Oy ja Arbonaut Oy ovat kehittäneet Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä –kärkihankkeessa maaston kantavuutta kuvaavia malleja, joita on hyödynnetty korjuukelpoisuuskartoissa. Kartat on tuottanut Metsäkeskukselle Arbonaut Oy.

- Maaston kantavuusmalleja kehitetään edelleen, joten seuraavat kartta-aineistot ovat entistä laadukkaampia, lupaa metsätiedon palvelupäällikkö Jorma Jyrkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Korjuukelpoisuuskarttoja voi selata ja ladata käyttöön Suomen metsäkeskuksen verkkosivuilta. Metsänomistajat ja toimijat näkevät hakkuukohteen korjuukelpoisuuden kuviokohtaisesti myös Metsään.fi-palvelun karttanäkymässä.

Uudet korjuukelpoisuuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua.