Maiseman voi huomioida metsien käytössä monella tavalla | Metsäkeskus

Maiseman voi huomioida metsien käytössä monella tavalla

uutiskuva-maisema1.jpg
Kunta ja maanomistaja voivat sopia esimerkiksi, kuinka ulkoilureittien reunametsiä hoidetaan.
Kaupunkien ja kuntien kaava-alueilla tehtävät hakkuut saattavat aiheuttaa ristiriitoja, jos ympäröivä maisema muuttuu. Maisema voi olla tärkeä esimerkiksi monille matkailualan yrityksille sekä alueen asukkaille. Metsien maisema- ja virkistysarvoja sekä talouskäyttöä on mahdollista sovittaa yhteen, ja siinä auttaa ennakoiva vuoropuhelu ja yhteistyö.

Uutinen 30.4.2020

Metsäkeskuksen ja Tapio Oy:n Metsät ja kaavoitus -hankkeessa on haettu ratkaisuja, kuinka maisema voidaan huomioida kaava-alueilla tehtävässä metsänkäsittelyssä entistä paremmin.

– Kuntien, metsäalan toimijoiden, metsänomistajien ja esimerkiksi matkailuyrittäjien on tärkeää tehdä yhteistyötä, jotta maisema-arvot ja niihin liittyvät tarpeet tunnistetaan, ja löydetään kullekin alueelle sopiva ratkaisu, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mika Salmi Suomen metsäkeskuksesta. 

Salmen mukaan on hyvä kutsua kaikki osapuolet yhteen neuvottelemaan esimerkiksi siitä, onko kaava-alueelle tarvetta tehdä maisemaselvitys ja kuinka metsänhoito ja hakkuut vaikuttavat maisemaan. Samalla kannattaa keskustella siitä, miten maisema tulisi huomioida metsänkäsittelyssä ja kuinka mahdolliset kustannukset jakautuvat. Useissa tilanteissa maiseman huomioimiseen riittävät normaalit metsätalouden toimenpiteet.

Muutamissa kaupungeissa ja kunnissa on järjestetty metsäalan toimijoille maastoretkiä kaavoitusprosessin aikana. Retkillä on esitelty, kuinka maisema-arvoja huomioidaan käytännön metsätaloustoimissa. 

– Vuoropuhelu on tärkeää. Kohteesta riippuen on mahdollista sopia, että säilytetäänkö esimerkiksi näkymä vesistön suuntaan avoimena tai kuinka raivataan vaikkapa ulkoilureitin reunametsää. 

Esimerkiksi kunta ja maanomistajat voivat sopia maisema-arvojen turvaamisesta tietyllä alueella. Maiseman säilyttämisestä on olemassa erilaisia sopimuspohjia, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen. Sopimuksia on tehty esimerkiksi ulkoilureittien maiseman säästämisestä. 

Maisematyölupiin kaivataan joustoa

Metsien hakkuisiin ja harvennuksiin voi tarvita yleiskaava-alueilla maisematyöluvan. Maankäyttö- ja rakennuslakiin tuli muutoksia vuonna 2017. Lakimuutoksen jälkeen maisematyölupaa ei voi määrätä puiden kaatamiseen yleiskaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulla alueella. Lakimuutosta ennen hyväksytyt yleiskaavat ovat edelleen lainvoimaisia. Jos näissä kaavoissa on asetettu velvoite hakea maisematyölupaa puunkaatoon, on se voimassa, kunnes kaava kumotaan tai alueelle laaditaan uusi kaava.

Maisematyöluvan myöntää kunnan rakennusvalvonnan viranomainen. Projektipäällikkö Salmen mukaan jokaisessa kunnassa kannattaisi selvittää, voisiko maisematyölupamenettelyä sujuvoittaa. 

– Maanomistajille maisematyöluvan hakemisesta tulee kustannuksia ja myös suunnitellut hakkuut voivat viivästyä, jos lupakäsittely venyy. Lupien käsittely työllistää myös rakennusvalvonnassa, Salmi sanoo.

Tarvitaanko kaikkiin toimenpiteisiin maisematyölupaa?

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maisematyölupaa ei tarvita vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin, mutta laissa ei määritellä sen tarkemmin, mitä vähäiset toimenpiteet ovat. Kussakin kunnassa on mahdollista päättää näistä asioista ja määritellä esimerkiksi, millaisia hakkuita tai metsänhoitotöitä voi tehdä ilman maisematyölupaa. 

Soinin kunta kevensi viime vuonna maisematyölupamenettelyään. Kunnassa päätettiin, että maisematyölupaa ei tarvitse hakea esimerkiksi siemenpuiden ja ylipuiden poistoihin, taimikonhoitotöihin, harvennus- ja kasvatushakkuisiin ja pienikokoisiin pienaukkohakkuisiin. Kunta päätti myös, että ulkoilureittien varsilla oleviin alle 5 hehtaarin avohakkuisiin ei tarvitse hakea maisematyölupaa. 

– Soinissa oli aiemmin varsin tiukat maisematyölupasäännöt, jotka hiersivät maanomistajia. Sääntöjen tiukkuus söi niiden uskottavuutta maanomistajien ja metsäalan toimijoiden silmissä. Säännösten helpottaminen alueilla, joilla tiukoille vaatimuksille ei ollut perustetta, paransi yhteistyötä maanomistajien kanssa. Tämä puolestaan helpotti maanvuokrasopimusten olemassaoloa kymmenien kilometrien pituisilla luontopoluilla ja virkistysreiteillä, toteaa Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi

Salmen mielestä Soinin kunnan päätös on hyvä esimerkki siitä, kuinka kunta voi tulla maisematyöluvissa metsänomistajia vastaan. 

– Valtakunnallisesti tarvittaisiin muutenkin yhtenäisempää menettelyä maisematyöluvan hakemiseen. Esimerkiksi sähköinen valtakunnallinen hakulomake olisi tarpeen. Myös paikkatietoa hakkuukuvioista voisi hyödyntää hakumenettelyssä nykyistä paremmin. 

Metsät ja kaavoitus -hankkeessa edistetään maisematyölupamenettelyä ja maiseman huomioimista metsien käsittelyssä. Hankkeessa ovat mukana Tapio Oy ja Suomen metsäkeskus sekä useita eri yhteistyökumppaneita. 

Lue lisää aiheesta: 

Kuusi keinoa maisematyölupamenettelyn kehittämiseen -esite

Uudet tavat edistää metsien maisema-arvojen huomioimista -esite

 

Maisematyölupamenettelyä on mahdollista sujuvoittaa monessa kunnassa.

 

 

.