Maanmuokkaus unohtuu usein luontaisessa uudistamisessa | Metsäkeskus

Maanmuokkaus unohtuu usein luontaisessa uudistamisessa

Kuvassa on pieni puuntaimi muokatussa maassa.
Metsän voi uudistaa joko viljellen tai luontaisesti.
Metsän luontainen uudistaminen on edullinen ja hyvä menetelmä oikein toteutettuna ja oikeanlaisessa metsikössä. Kustannuksissa säästetään kuitenkin usein liikaa ja tarpeellinen maanmuokkaus jää tekemättä. Parhaiten luontainen uudistaminen onnistuu männyllä ja koivulla. 

Uutinen 12.11.2020

Metsänomistajien tulee huolehtia siitä, että päätehakkuun jälkeen hakkuualalle syntyy uusi metsä. Metsän voi uudistaa joko viljellen tai luontaisesti. Luontaisesti uudistaen taimikko syntyy hakkuualalle jätettyjen siemenpuiden tai ympäröivän puuston siemenistä. 

Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella luontainen uudistaminen on epävarmempi tapa uudistaa metsä kuin metsän viljely.  Rahoitus- ja tarkastuspäällikön Ari Nikkolan mukaan luontaisen uudistamisen kohteet täytyy valita huolella, eikä tarpeellista maanmuokkausta saisi unohtaa. 

– Metsänhoitosuositusten mukaan muokkauksen voi jättää tekemättä vain männyn luontaisessa uudistamisessa, kun hakkuualan maalaji on lajittunutta hiekkakangasta. Kuusen luontainen uudistaminen on melko epävarmaa. Se onnistuu todennäköisimmin, kun maaperä on jo valmiiksi taimettumisherkkää, Nikkola kertoo.

Metsälain mukaan taimikon perustamistoimenpiteet on saatettava loppuun kolmen vuoden kuluttua hakkuiden ja puunkorjuun päättymisestä. Luontaisessa uudistamisessa tasainen ja kehityskelpoinen taimikko syntyy siemenistä ajan kanssa. Etelä-Suomessa taimikon tulisi syntyä 10 vuodessa ja pohjoisessa 25 vuodessa. 

Männyn ja koivun luontainen uudistaminen onnistuu kuusta paremmin

Suomen metsäkeskus tarkastaa vuosittain metsän uudistamista ja sen laatua yli tuhannella kohteella ja noin 2 500 hehtaarin alalla. Tänä vuonna tarkastuksia tehtiin luontaisesti uudistettavilla hakkuualoilla, kun aiemmin on tarkastettu myös metsänviljelykohteita. 

Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella vain hieman yli puolelle luontaisen uudistamisen alasta oli syntymässä metsänhoitosuositusten mukainen, hyvä taimikko. Eniten puutteita tarkastuksissa havaittiin maanmuokkauksessa. Kolmasosalla tarkastetusta luontaisen uudistamisen pinta-alasta maanmuokkaus oli jäänyt tekemättä, vaikka se olisi ollut taimettumisen kannalta tarpeellista.

- Usein myös siementävää puustoa oli jätetty liian vähän. Luontaista uudistamista oli myös yritetty kohteilla, jossa onnistumisen edellytyksiä ei kunnolla ollut, Nikkola kertoo. 

Parhaiten luontainen uudistaminen onnistuu männyllä ja koivulla. Männyn luontaisen uudistamisen pinta-alasta 60 prosenttia oli toteutettu hyvin ja kuusen vain 30 prosenttia. Koivikoita uudistetaan luontaisesti vain vähän. Tarkastustulosten perusteella se onnistuu kuitenkin keskimäärin yhtä hyvin kuin männiköiden luontainen uudistaminen.

Maakunnittain verrattuna luontainen uudistaminen oli toteutettu parhaiten Pohjois-Karjalassa, Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossa. Päijät-Hämeessä tarkastettu luontaisen uudistamisen pinta-ala on kuitenkin melko pieni. Huonoimmat tulokset olivat Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Näissä maakunnissa erityisesti männyn luontainen uudistaminen oli onnistunut heikosti.

Luontaisen uudistamisen tarkastustulokset maakunnittain vuonna 2020 
 

.