Luontotieto ohjaa metsien käsittelyä ekologisesti kestävään suuntaan

uutiskuva-saastopuut-luontotieto.jpg
Talousmetsiin jätetyistä säästöpuista kehittyy aikanaan monille eliölajeille tärkeää lahopuuta. Kuva: Harri Hytönen
Suomen metsäkeskus on tänä vuonna testannut, voidaanko drone-kuvauksilla kerätä tietoa hakkuissa metsiin jätetyn säästöpuuston määrästä ja laadusta. Tulevaisuudessa kaukokartoituksella saadaan ehkä tietoa myös lahopuun määrästä metsissä.

Uutinen 9.10.2019

Kotimaan metsistä on mahdollista saada yhä tarkempaa luontotietoa, mistä on apua metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Tieto arvokkaiden luontokohteiden sijainnista helpottaa hakkuiden suunnittelua. Kaukokartoituksen ja uusimpien paikkatietomenetelmien avulla voidaan saada tietoa myös siitä, mihin hakkuissa kannattaa jättää säästöpuuryhmiä ja kuinka leveä puustosuojavyöhyke olisi hyvä jättää vesistön ympärille.

- Säästöpuuryhmien paikat ja suojavyöhykkeen riittävä leveys kannattaa suunnitella jo leimikon tekovaiheessa. Näin voidaan minimoida hakkuiden ja maanmuokkauksen aiheuttamat maa-aineshuuhtoumat lähivesistöihin ja huolehtia myös monimuotoisuudesta ja maisema-arvojen säilymisestä, kertoo luontotiedon johtava asiantuntija Miia Saarimaa Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus on tänä vuonna pilotoinut drone-kuvauksia, joilla on selvitetty hakkuukohteisiin jätetyn säästöpuuston määrää ja laatua. Kokeilun tulokset ovat olleet lupaavia.

Drone-kuvauksilla aletaan tuottaa säästöpuutietoa täysimittaisesti kuitenkin vasta, kun Metsäkeskuksen tarkastustiedon keruu siirtyy digiaikaan. Ennen tätä säästöpuutietoa kertyy Metsäkeskuksen metsäneuvojien tekemistä maastotarkastuksista. Tiedot tullaan siirtämään aikanaan uuteen metsä- ja luontotietojärjestelmään, jota Metsäkeskuksessa parhaillaan valmistellaan.

- Näiden tietojen avulla on mahdollista säästää tulevissa hakkuissa säästöpuiksi tarkoitetut puut. Näin vältytään tietokatkoksilta esimerkiksi silloin, kun metsätilan omistaja vaihtuu. Säästöpuista kehittyy ajan kanssa luonnon monimuotoisuudelle ja monille eliölajeille tärkeää lahopuuta. Tietoja voidaan hyödyntää tulevina vuosikymmeninä myös esimerkiksi lahopuulajiston tutkimuksessa, Saarimaa sanoo.

Metsäkeskuksessa selvitetään parhaillaan, voisiko kaukokartoituksen avulla arvioida myös kuolleen puun määrää kotimaan metsissä.

Metsänomistajille tärkeää tietoa

Metsänomistajille luontotiedolla on tärkeä merkitys. Luotettava tieto kohteen luontoarvoista mahdollistaa ympäristön huomioinnin jo ennen metsänhoitotöiden ja hakkuiden toteuttamista. Saarimaan mukaan monet metsänomistajat ovat kiinnostuneet omissa metsissään olevista luontoarvoista ja metsän eri käyttömahdollisuuksista.

- Metsässä voi olla esimerkiksi riistalle sopivia elinympäristöjä, siellä voi kasvaa myytäväksi kelpaavia luonnontuotteita tai metsä voi sopia suojeltavaksi vapaaehtoisen METSO-ohjelman kautta. Metsänhoitotöiden ja hakkuiden suunnittelu sekä niistä sopiminen helpottuu, kun myös alan toimijoilla on sama metsä- ja luontotieto käytettävissään kuin metsänomistajilla.

Kansallisen metsästrategian 2025 mukaan vuotuista runkopuuston korjuumäärää pyritään kasvattamaan 15 miljoonaa kuutiometriä vuoden 2013 tasoon verrattuna. Samanaikaisesti tavoitteena on vahvistaa metsäluonnon monimuotoisuutta sekä ekologista ja sosiaalista kestävyyttä.

- Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan suojelun lisäksi talousmetsien luonnonhoitoa, koska metsistämme jopa noin 90 prosenttia on metsätalouskäytössä. Ajantasainen ja laadukas luontotieto on luonnonhoidon perusta, Saarimaa sanoo.