Luontoarvot huomioidaan melko hyvin metsien hakkuissa

uutiskuva-saastopuut.jpg
Hakkuissa säästettävät puut tulee jättää ryhmiksi ja esimerkiksi luontokohteiden yhteyteen. Kuva: Metsäkeskus
Suomen metsäkeskus seuraa luonnonhoidon laatua vuosittain yksityismetsissä tehtävillä arvioinneilla. Vuoden 2018 arviointitulokset osoittavat, että luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 84 prosenttia arvioiduista kohteista.

Suomen metsäkeskus arvioi luonnonhoidon laatua 415 hakkuukuviolla ja yhteensä 1374 hehtaarilla viime vuonna. Suunnatulla otannalla arviointiin valittiin 95 hakkuukuviota, joilla tiedettiin olevan merkittäviä luontoarvoja.

Luonnonhoidollisesti erinomaisia tai hyviä hakkuun ja metsänuudistamisen toteutuksia oli 84 prosenttia arvioiduista kohteista.

Luonnonhoidollisesti välttävien toteutuksien osuus oli 15 prosenttia. Vain prosentilla kohteista kokonaisarvio toimenpideketjulle oli heikko. Vaikka kokonaisarvio luonnonhoidon laadusta on pysynyt 2000-luvulla hyvällä tasolla, on erinomaiseksi arvioitujen kohteiden osuus laskenut vuodesta 2005 lähtien.

Arvioinneissa havaituista erityisen arvokkaista luontokohteista 96 prosenttia oli säilynyt ennallaan tai lähes ennallaan hakkuissa. 

Puutteita havaittiin edellisvuoden tapaan eniten siinä, kuinka pienvesien välittömät lähiympäristöt oli huomioitu hakkuissa. Kohteiden huomioimiseksi leimikkosuunnittelun laatua on edelleen syytä parantaa. Suunnittelun tueksi on saatavissa kohteiden paikkatietoaineistoa Metsään.fi-verkkosivujen avoimen metsätiedon osiosta.

Säästöpuustoa jätettiin suositeltua enemmän

Säästöpuustoa oli jätetty hakkuissa yksityismetsiin suositeltua vähimmäismäärää enemmän. Vuoden 2018 arvioiduissa päätehakkuissa säästöpuita oli jätetty hakkuualoilla keskimäärin 15,8 runkoa hehtaarille, kun suositus on vähintään 10 runkoa hehtaarilla. Säästöpuustosta 85 prosenttia oli elävää puustoa.

Luonnonhoidon laadun kannalta arvokkaimpia säästöpuita ovat havu- ja lehtipuut, jotka ovat läpimitaltaan yli 20 senttimetriä. Tällaisia puita oli 40 prosenttia arviointikohteiden säästöpuuston kappalemäärästä ja 81 prosenttia säästöpuuston kokonaistilavuudesta. 

Järeiden säästöpuiden määrä kasvoi hieman vuoden 2017 tuloksiin verrattuna, mutta edelleen säästöpuiksi jätetään paljon pieniläpimittaista puustoa.

- Säästöpuiden valinnassa ja kohdentamisessa on edelleen parantamisen varaa. Säästöpuiksi tulee valita järeitä havu- tai lehtipuita sekä säilyttää lisäksi säästöpuiden alla kasvavaa pieniläpimittaista puusto- ja pensaskerrosta. Säästettävät puut tulee jättää ryhmiksi ja esimerkiksi luontokohteiden yhteyteen, sanoo luonnonhoidon johtava asiantuntija Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskuksesta.

Vesiensuojelusta tarvitaan lisää koulutusta

Vesiensuojelu oli toteutettu hyvin tai erinomaisesti valtaosalla ainespuun ja energiapuun korjuukohteista. Maanmuokkauskohteilla vesiensuojelu oli huomioitu puunkorjuukohteita heikommin ja näillä kohteilla laatu oli edellisvuotta heikompi. 

Merkittävimmät arvioinneissa havaitut puutteet kohdistuivat vesistöjen suojakaistojen liian kapeisiin rajauksiin, koneiden aiheuttamiin painaumiin ja puutteisiin puunkorjuun ja maanmuokkauksen vesiensuojelutoimenpiteissä. Vesiensuojelusta on tärkeää huolehtia, ettei kiintoainesta pääsisi huuhtoutumaan vesistöihin hakkuu- ja uudistusaloilta. 

- Vesiensuojelun keinojen valintaan, paikkatiedon hyödyntämiseen ja esimerkiksi eroosioherkkien alueiden tunnistamiseen tarvitaan lisää opastusta metsäammattilaisille. Vaikka vesiensuojelu on parantunut viime vuosina, käytetään metsien uudistusaloilla edelleen usein vesiensuojelun kannalta tehottomia keinoja, sanoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jarkko Partanen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskuksen luontolaadun arvioinnin lähtökohtana ovat luonnonhoitoa koskevat suositukset. Arvioinneissa tietoa kerätään muun muassa arvokkaiden luontokohteiden esiintymisestä ja säilymisestä hakkuissa, monimuotoisuuden vuoksi säästetyn puuston määrästä ja laadusta, vesiensuojelun ja maisemanhoidon laadusta sekä luonnonhoidon kustannuksista. Metsäkeskus toimittaa aina arviointipalautteen tiedoksi hakkuun toteuttajalle, suunnittelijalle ja maanomistajalle.

Luonnonhoidon laadun arvioinnin raportti vuodelta 2018 on  Metsäkeskuksen verkkosivuilla.