Liito-oravien elinympäristöjä turvataan kotimaan metsissä

uutiskuva-liito-orava.jpg
Liito-orava on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji. Sen pesäpuita ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Kuva: Ari Seppä/Vastavalo
Rakentaminen ja metsien käyttö ovat kaventaneet liito-oraville sopivia elinympäristöjä. Liito-oravia voi auttaa jättämällä metsään järeitä lehtipuita ja kolopuita ruokailu- ja pesäpaikoiksi. Laji hyötyy myös kulkuyhteyksistä elinympäristöjen välillä. Suomen metsäkeskus on mukana Euroopan unionin rahoittamassa Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jossa parannetaan liito-oravien suojelua ja elinolosuhteita Suomessa ja Virossa.

Liito-oravien kanta on laskenut Suomessa noin viidenneksellä viime vuosikymmenen aikana, ja laji on luonnonsuojelulailla rauhoitettu. Se on myös EU:n luontodirektiivin laji.

Metsien hakkuut ja lisääntyvä rakentaminen ovat pirstoneet liito-oravien tarvitsemia yhtenäisiä metsäalueita ja verottaneet niille sopivia pesintäpaikkoja.

Liito-orava viihtyy vanhoissa ja kuusivaltaisissa sekametsissä ja käyttää ravinnokseen esimerkiksi haapojen ja leppien norkkoja ja lehtiä. Pesänsä se rakentaa yleensä järeään, vanhaan kolopuuhun.

- Liito-oravat tarvitsevat elinympäristöikseen metsiä, joissa on näitä lehtipuita ja sopivia pesäpuita. Metsien hakkuut tulisi suunnitella niin, että kulkuyhteydet elinympäristöjen välillä säilyvät. Yhteyksiä voi säilyttää esimerkiksi säästöpuiden sijoittelulla, kertoo liito-oravahankkeen projektipäällikkö Matti Välimäki Suomen metsäkeskuksesta.

Haaparyhmiä ja kolopuita säästöpuiksi

Liito-oravan pesäpuiden ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on laissa kielletty, mutta lajin elinympäristö ulottuu näitä kohteita selvästi laajemmalle alueelle. Liito-oravakoiraan reviiri voi olla jopa 60 hehtaaria ja naaraan keskimäärin 8 hehtaaria. Välimäen mukaan metsien käytön suunnittelussa on mahdollista huomioida liito-oravan elinympäristöt monella eri tavalla.
 
- Metsikössä olevat kolopuut on hyvä jättää hakkuissa pystyyn. Säästöpuiksi kannattaa jättää haaparyhmiä ja muita lehtipuita. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ympäröivissä metsissä voidaan tehdä kevyempiä poiminta- tai pienaukkohakkuita, joilla metsään saadaan vähitellen eri-ikäistä ja eri kasvuvaiheessa olevaa puustoa, Välimäki kertoo.

Metsänomistaja voi myös miettiä, voisiko metsää käsitellä esimerkiksi yläharvennuksella, eli poistaa varttuneesta metsästä vain suurimmat tukkipuut. Näin metsän kiertoaika pitenee ja metsään jää suojaavaa puustoa. Metsän peitteisyydestä hyötyvät muutkin eläinlajit, kuten esimerkiksi metsäkanalinnut.
Liito-oravametsän voi myös suojella pysyvästi tai määräaikaisella sopimuksella. Metsänomistajan kannattaakin selvittää, voiko suojelusta saada METSO-korvausta.

Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoista saa tietoa Metsäkeskuksesta, Metsään.fi-palvelusta ja ELY-keskuksesta.  Paikkatiedon avulla voidaan selvittää myös liito-oravien laajempaa elinympäristöä ja liikkumista. Näistä tiedoista on hyötyä, kun suunnitellaan hakkuiden rajausta ja toteutustapaa.

Liito-oravien suojeluun 8,9 miljoonan rahoitus

Suomen metsäkeskus on mukana Metsähallituksen Luontopalveluiden vetämässä Liito-orava-LIFE-hankkeessa, jolle Euroopan unioni on myöntänyt 8,9 miljoonan euron rahoituksen. Kuusivuotiseen hankkeeseen osallistuu metsänomistajia, metsäalan toimijoita, luonnonsuojelijoita ja kaupunkisuunnittelijoita Suomesta ja Virosta.
 
Hankkeessa luodaan metsienkäsittelyyn ja taajamien puistojen ja metsien hoitoon uusia toimintamalleja, joilla voidaan suojella liito-oravan elinympäristöjä ja parantaa kulkuyhteyksiä populaatioiden välillä.
 
Suomen metsäkeskus koostaa hankkeessa metsänhoitosuunnitelman yli 30 yksityisen maanomistajan maille, missä on tehty havaintoja liito-oravan esiintymisestä. Kohteilla tehdään metsänhoitotöitä, joiden vaikutuksia seurataan hankkeen aikana.
 
- Keräämme kokemuksia, joiden perusteella voimme koostaa ohjeet hyvistä käytännöistä ja järjestää aiheesta koulutuksia. Liito-oravien elinympäristöjen turvaaminen edellyttää entistä parempaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä, Välimäki sanoo.

Lisätietoa:
 
Metsähallituksen tiedote uusista LIFE-hankkeista

Liito-orava-LIFE-hankkeen verkkosivut

Lisätietoa Liito-orava-LIFE-hankkeesta on myös Metsäkeskuksen verkkosivuilla.

 

Lehtipuusto on liito-oravan elinympäristössä tärkeää. Kuva: Matti Välimäki