Leudot talvet muuttavat perinteisiä hakkuumenetelmiä | Metsäkeskus

Leudot talvet muuttavat perinteisiä hakkuumenetelmiä

Metsäteollisuus tarvitsee lähivuosina vähintään kuusi miljoonaa kuutiometriä enemmän ainespuuta kuin nykyisin hakataan. Yksityismetsänomistajilla on ollut tänäkin vuonna selvästi hyvät puunmyyntihalut, samoin valtiolla ja yhtiöillä.

Puukauppa on sujunut sutjakkaasti, jos leimikot ovat olleet korjattavissa kesäaikaan. Talvikorjuuleimikot sen sijaan ovat käyneet kaupaksi nihkeästi. Talvikorjuukelpoisia harvennushakkuuleimikoita ei ole monin paikoin saanut syksyllä kaupaksi edes pitkäaikaisten asiakassuhteittenkaan avulla. Talvikorjuuseen on yleensä jätetty suometsien harvennukset, kuusikoiden kasvatushakkuut sekä hienojakoiset kivennäismaat, jotka eivät kanna ajokonetta sulan maan aikana.

Valtaosa ilmastontutkijoista on nykyisin sitä mieltä, että lauhat talvet ovat tulleet Suomeen jäädäkseen. Hakkuu- ja ajokoneen kantavan roudan ja lumen jakso talvella jää eteläisessä Suomessa jopa kahteen kuukauteen kevättalvella. Kuusen osuus uudistusaloista on lisääntynyt selvästi eteläisessä Suomessa.

Puunkorjuuseen joudutaan kehittelemään uusia menetelmiä, jotta teollisuuden puunsaanti turvataan. Suometsiä harvennetaan jo nykyisinkin loppukesän ja alkusyksyn kuivilla keleillä. Erityisesti runsaspuustoisten rämeiden hakkuut onnistuvat sulan maan aikana hyvin, kun ajourat saadaan havutettua. Kuusikoiden harvennuksia tehdään jonkin verran myös kesällä, juurikääpäriskistä huolimatta. Kaikkia kuusikoiden kasvatushakkuita ei kuitenkaan voida tehdä tulevaisuudessa enää roudan ja lumen aikaan.

Metsäkoneenvalmistajat ovat kehittäneet viime vuosina metsäkoneita, jotka soveltuvat hyvin pehmeille maille. Pelkästään pehmeiden maiden korjuuseen tarkoitetut koneet eivät ole käytännössä yleistyneet.  Ratkaisuksi on tullut useimmiten ajokoneessa käytettävät tavallista leveämmät ja maastoystävällisemmät telat, tavallista leveämmät renkaat tai telaston pituuden kasvattaminen lisäpyöräparin avulla.

Edellä mainitut koneratkaisut vaativat käytännössä nykyistä leveämmät ajourat kasvatusmetsiin. Jos säät ovat niin lauhat, että leveitä ja pitkiä teloja tarvitaan, juuristo joutuu melkoiselle rasitukselle kasvatusmetsissä.

Onko ratkaisu nykyisten talvikorjuuleimikoiden hakkaamiseen se, että metsänhoidon tasosta ja metsien terveydestä joudutaan tinkimään. Kuusikot harvennetaan sulan maan aikana. Tulevaisuudessa osa kuusikoista harvennetaan vain kerran puuston kiertoajassa, jolloin tukkipuun osuus hakattavasta puusta vähenee.  Ajourat hakataan nykyistä metriä leveämmäksi ja havutetaan hyvin. Juuristovauriot lisääntyvät havutuksesta huolimatta, mutta puustolle saadaan kasvutilaa ja teollisuudelle puuta. Lahovauriot lisääntyvät, mutta onko se pienempi paha kuin edessä olevat harvennusrästit?

Markku Remes
Edistämispalvelujen päällikkö, Pohjois-Savo

.