Laadukas kantokäsittely tärkeää kesäaikaisissa harvennushakkuissa - laho romahduttaa puukauppatilin

Metsänomistajien on syytä kiinnittää kesäaikana korjattavia kuvioita sisältäviä puukauppoja solmiessaan huomiota siihen, että ostaja sitoutuu työnaikaiseen juurikäävän torjuntaan. Kuva: Aino Ässämäki
Sekä metsänomistajan, että puuta ostavan yrityksen kannattaa kiinnittää huomiota juurikäävän torjunnan laatuun sulan maan aikaisissa hakkuissa. Kantokäsittelystä saadaan suurin hyöty terveissä metsiköissä, joihin juurikääpä ei ole vielä päässyt pesiytymään.

Kuusen parhailla kasvupaikoilla maan eteläosissa juurikääpä aiheuttaa noin 80 % kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa tyvitervastautia, jossa juuret pihkoittuvat ja lahoavat.
Seurauksena puut kuolevat pystyyn tai kaatuvat.  Suomessa sen on arvioitu tuottavan jopa 50 miljoonan euron vuotuiset vahingot metsänomistajille.

Metsäkeskuksen vuonna 2015 tarkastamista 70 kohteesta hyvä torjuntatyön taso saavutettiin 53 leimikossa, näiden osuus oli 76 %. Tyydyttävään suoritukseen päästiin 12 tarkastetussa työmaassa, osuus oli 17 %. Virheellinen torjuntatyö havaittiin 5 kohteessa, niiden suhteellinen osuus oli 7 %. Tulos on lähellä viime vuoden tasoa. Pk-sektorin leimikoilla työskennelleiden hakkuukoneiden torjuntatyö oli laadukkainta tässä aineistossa. Hakkuukoneet edustivat tarkastuskohteilla 16 eri puunhankkijaa.

Metsänomistajien on syytä kiinnittää kesäaikana korjattavia kuvioita sisältäviä puukauppoja solmiessaan huomiota siihen, että ostaja sitoutuu työnaikaiseen juurikäävän torjuntaan. Erityisen tärkeää tämä on metsikkökuvioilla, joiden puusto ei ole vielä juurikääpäsienten saastuttama.

Laho romahduttaa puukauppatilin

Torjunnan laiminlyönti kesäaikaisissa harvennushakkuissa johtaa mitä todennäköisimmin tukkisaannon merkittävään pienenemiseen. Tukkisaannolla on ratkaiseva merkitys metsänkasvatuksen kannattavuudelle. Tukki on rungon arvokkain osa ja kuutiohinnaltaan useita kymmeniä euroja. Lahon seurauksena puun tyven arvo kuitenkin romahtaa. Pitkälle edennyt laho tekee puun tyviosasta arvottoman, sillä se ei täytä edes kuiduttavan teollisuuden raaka-aineen minimivaatimuksia.

Tarkastustulosten perusteella puuta ostavien yritysten on syytä kiinnittää entistä enemmän huomiota torjuntatyön laatuun, jossa on selkeitä puutteita. Paras menetelmä tähän lienee omavalvontamenettely, joka pohjautuu hakkuukoneen kuljettajan säännöllisiin torjuntatyön laadun mittauksiin ja tulosten dokumentointiin. Menettelyyn on syytä liittää ulkopuolinen taho, jonka tarkastusmittauksilla varmennetaan omavalvonnan toimivuus ja sen antamien tulosten oikeellisuus.

Juurikäävän torjunnan työnaikaisten tarkastusten tulokset vuonna 2015 

Eniten tarkastuksia tehtiin Suomen metsäkeskuksen kaakkoisella palvelualueella, 25 kpl. Läntisellä ja eteläisellä palvelualueella tarkastuksia tehtiin yli puolet vähemmän. Kaikkiaan tehtiin 70 juurikäävän torjunnan työnaikaista tarkastusta. Suurin osa tarkastuksista tehtiin työkohteisiin, jossa puunhankkijana oli suurteollisuus.

Juurikäävän torjuntatyön laatu

Torjuntatyön laatu arvioidaan torjunta-aineen peittävyyden perusteella. Riittäväksi torjunta-aineen peittävyydeksi kannon katkaisupinnasta katsotaan 85 %.

Kantokäsittelytyön laadun arviointi

Arvostelu Torjunta-aineella alle 85% peittävyys,
kantojen osuus, %
 Hyvä  0-9
 Tyydyttävä  10-29
 Kelvoton  30-100

Hyväksi torjuntatyö todettiin kolmella neljäsosalla tarkastuskohteista. Joka kuudes tarkastettu työn jälki oli tyydyttävä. Kelvotonta aineen levitystyö oli  7 prosentilla tarkastetuista kohteista.

Kaakkoisella palvelualueella, jossa tarkastuskohteita oli eniten myös  hyvin tehdyn työn osuus oli suurin. Läntisen alueen tarkastuskohteilla ei havaittu kelvotonta työn jälkeä lainkaan.

Alle 85-prosenttisesti peittyneet kannot tarkastuskohteella

Alle 85 prosenttisesti peittyneiden kantojen osuuden keskiarvo oli 9,2 % ja mediaani 4 %. Huonoimmalla työmaalla kaikki kannot olivat vajaasti peittyneitä.

Toimijakohtainen tarkastelu

Heikoimmillaan kelvotonta torjuntatyötä oli 50 prosentilla toimijan tarkastetuista hakkuukohteista.

Lisää aiheesta: