Kotimainen taimi on suosituin metsänviljelyssä

uutiskuva-metsanviljely.jpg
Metsäpuiden istutuskausi alkaa, kun maa on lämmennyt riittävästi. Istutukset tehdään edelleen pääosin käsin.
Alkavalla kasvukaudella Suomen metsiin istutetaan lähes 180 miljoonaa puuntainta, joista ulkomailta tuodaan vain muutama prosentti. Kotimainen taimi on sopeutunut paikallisiin sääoloihin ja sen hiilijalanjälki on pieni.

Tänä keväänä metsiin istutetaan noin 10 prosenttia enemmän puuntaimia kuin vuosi sitten. Viimeaikaiset vilkkaat uudistushakkuut lisäävät istutusten määrää.

Istutettavista taimista reilut kaksi kolmasosaa on kuusta, mäntyä noin 30 prosenttia ja koivua noin kolme prosenttia. Muiden puulajien osuus on vähäinen.

Suomalaiset luottavat kotimaiseen metsänviljelymateriaaliin. Ulkomailta Suomeen tuotujen taimien määrä on laskenut viime vuosina muutamaan miljoonaan kappaleeseen. Viime vuonna ulkomaisia taimia käytettiin viisi miljoonaa. Myös taimitarhoilla tuotetaan pääosin kotimaisesta siemenestä kasvatettuja puuntaimia.

- Suomalaisen viljelymateriaalin käyttö pienentää myös hiilijalanjälkeä ja lisää työllisyyttä, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Perinteisiin menetelmiin luotetaan

Istutukset tehdään edelleen pääosin käsin. Koneellisen istutuksen osuus on vain reilun yhden prosentin luokkaa työmääristä. Istutukset tehdään myös pääosin keväällä ja alkukesällä juhannukseen mennessä, sillä syysistutusten osuus on vain 15 prosenttia.

Uudistusalojen koko on pysynyt viime vuosina samana. Koko maan keskiarvo istutusaloilla on 1,5 hehtaaria. Metsän viljelyalasta istutetaan reilu kolme neljäsosaa ja loput kylvetään valtaosin männylle.

Metsäkeskus tarkastaa vuosittain metsänuudistamisen laatua koko maassa. Viime vuonna 2018 uudistamistulos arvioitiin hyväksi kolmella hehtaarilla neljästä. Tarkastuksia tehtiin 4377 hehtaarin alalla.

Parhaiten metsät oli uudistettu Etelä-Karjalassa, missä kehityskelpoisia taimikoita oli 94 prosenttia tarkastetusta pinta-alasta. Länsi-Suomessa metsänviljely ei ollut onnistunut yhtä hyvin. Siellä hyviä taimikoita oli noin 60-70 prosenttia tarkastetuista.

- Viljelymateriaaleista kuusipaakku on ehdoton suosikki, mutta koivun osuutta voisi kasvattaa nykyisestä. Ilmaston lämpenemisen on arvioitu lisäävän hyönteistuhoriskejä Suomessa. Keski-Euroopassa ja Etelä-Ruotsissa kuusen tuholaiset ovat jo merkittävä ongelma, sanoo rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Maanmuokkaus ja viljelymateriaali ovat nopeuttaneet taimien kehitystä

Metsänjalostuksella ja maanmuokkausmenetelmien kehittämisellä on saatu nopeutettua merkittävästi taimien alkukehitystä. Jalostetun viljelymateriaalin käyttö lisää kasvua 15-25 prosenttia.

- Nopea alkukehitys lisää metsien kykyä sitoa kasvihuonekaasuja, vähentää varhaishoidon kustannuksia ja lisää metsänomistajan saamaa tuottoa metsästä, Remes sanoo.

Maanmuokkauksella vähennetään muun kasvillisuuden taimelle aiheuttamaa kilpailua valosta, vedestä ja ravinteista. Lisäksi oikealla muokkausmenetelmällä voidaan vähentää heinäkasvillisuuden kaatumista taimien päälle sekä kuivattaa liiasta kosteudesta kärsivää maaperää.

Metsäpuiden istutuskausi alkaa, kun maa on lämmennyt 8 asteeseen. Nykyisin pääosa taimista istutetaan kohoumia muodostavalla mätästävällä muokkauksella. Menetelmien kehittyessä on myös ympäristö otettu aiempaa paremmin huomioon. Esimerkiksi kääntömätästyksessä maata paljastetaan vain taimen tarvitsema mätäspinta eli 5-10 prosenttia uudistusalasta. Matalat kohoumat tasoittuvat muutamassa vuodessa.