Uudet kosteuskartat helpottavat ympärivuotista puunkorjuuta ja sen suunnittelua. Märkä ja roudaton maasto kantaa huonosti painavia metsäkoneita. Kosteuskarttojen avulla urakoitsijat voivat nähdä ennalta maaston mahdolliset märät paikat ja välttää niitä puunkorjuussa.
Kuvateksti: Kosteuskartat auttavat tunnistamaan myös pienialaisia kohteita, joissa puunkorjuun yhteydessä voi syntyä urapainaumia. Näissä kohdissa voi olla myös kartoittamattomia noroja, jotka ovat arvokkaita monimuotoisuuden kannalta.
Ilmastonmuutos lyhentää talvia ja vaikeuttaa puunkorjuuta. Märkä maasto kantaa huonosti painavia metsäkoneita ja koneet saattavat jättää maastoon syviä urapainaumia.
Luonnonvarakeskus on koonnut kartta-aineiston, jonka avulla urakoitsijat voivat tunnistaa ennalta maastossa olevia kosteita paikkoja. Karttojen avulla voi suunnitella esimerkiksi metsäkoneiden ajourat niin, etteivät ne kulkisi kosteiden painanteiden kautta. Pienvedet ylitettäisiin sellaisista paikoista, joissa jäljet jäävät pieniksi.
Kartta-aineisto auttaa tunnistamaan monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä, kuten noroja, joita peruskartoilta ei löydy.
– Kun kohteet on tunnistettu ajoissa, ne voidaan rajata hakkuun ulkopuolelle. Karttoja voi käyttää apuna myös vaihtelevan levyisten suojavyöhykkeiden suunnittelussa, kertoo Freshabit LIFE IP -hankkeen projektipäällikkö Antti Leinonen Suomen metsäkeskuksesta.
Tietoa lähes koko Suomen alueelta
Kosteuskartat ovat saatavilla lähes koko Suomen alueelta. Kartat on tuotettu maaston korkeuserojen ja pintavesien virtausreittitietojen perusteella. Näin on saatu selville paikat, joihin pintavettä ja kosteutta todennäköisesti kertyy. Säätilan vaihteluita tai maalajin vaikutusta kosteusolosuhteisiin ei sen sijaan vielä toistaiseksi ole karttojen tuotannossa tarkemmin huomioitu.
Kosteuskartat voi ottaa käyttöön Suomen metsäkeskuksen sähköisestä rajapinnasta ja kartat ovat saatavissa myös Paituli-paikkatietopalvelusta.
– Sähköisen kartta-aineiston saa helposti vaikka maastoon mukaan, Leinonen sanoo.
Kosteuskartat ovat osa Metsäkeskuksen Luonnonhoidon paikkatietoaineistoja. Lisätietoja kosteuskarttojen käytöstä on Luonnonvarakeskuksen julkaisussa.
Korjuukelpoisuuskartat myös apuna
Puunkorjuun suunnittelussa voi käyttää apuna myös Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttoja. Korjuukelpoisuuskartat kertovat, kuinka maasto kantaa eri vuodenaikoina raskaita metsäkoneita. Kartoilla erottuvat selvät talvileimikot ja kesähakkuisiin sopivat kohteet.
Korjuukelpoisuuskarttojen avulla voi suunnitella puunkorjuuta keliolosuhteiltaan sopiviin kohteisiin. Näin myös maasto- ja puustovaurioiden riski pienenee.
Lisätietoa korjuukelpoisuuskartoista on Metsäkeskuksen verkkosivuilla.