Kirjanpainajien määrä hieman kasvussa edellisvuosiin verrattuna | Metsäkeskus

Kirjanpainajien määrä hieman kasvussa edellisvuosiin verrattuna

Sormi osoittaa puunrunkoa, jossa on pieniä ruskeita purukasoja
Ruskeat purukasat puun kuorella ovat merkki siitä, että kirjanpainaja on iskeytynyt puuhun.
Kuusikoita tuhoavien kirjanpainajien lento jatkui vilkkaana vielä elo-syyskuussa. Kesän ensimmäinen uusi kirjanpainajasukupolvi aikuistui heinäkuussa ja parveili elokuussa. Toisen sukupolven kohtalo riippuu lokakuun sääolosuhteista.

Uutinen 21.10.2020 

Lämmin alkusyksy on suosinut kuusikoita tuhoavia kirjanpainajakuoriaisia. Elo-syyskuussa kirjanpainajan seurantapyydyksiin Etelä- ja Väli-Suomessa jäi noin kolmannes koko kesäkauden aikana kertyneestä saaliista.  

– Poikkeuksellisen lämmin syksy on lisännyt riskiä, että toinen kirjanpainajasukupolvi kehittyy aikuisiksi ennen talvea. Jos talvi on kovin leuto, voivat runkoihin kaarnan alle jääneet yksilöt säilyä hengissä ensi kevääseen, arvelee metsänhoidon asiantuntija Pekka Kuitunen Suomen metsäkeskuksesta. 

Kirjanpainajaseurannan perusteella kirjanpainajia oli tänä vuonna enemmän kuin kolmena edellisenä vuonna. Voimakkainta parveilu oli kevätkesällä.  

Elokuun puoliväliin mennessä kirjanpainajia havaittiin yli 15 000 seitsemällä paikkakunnalla. Havaintoja tehtiin Vihdin, Pornaisten, Hautjärven, Lapinjärven, Valkealan, Uusikylän ja Rautalammin seurantapaikoilla. Syyskuuhun mennessä kirjanpainajia oli kertynyt pyydyksiin riskirajan ylittävä määrä myös Myrskylässä ja Lappeenrannassa. 

Kaatuneet ja vahingoittuneet havupuut pois metsistä 

Kirjanpainaja hyödyntää lisääntyessään tehokkaasti tuulenkaatoja ja heikentyneitä havupuita. Syyskuussa länsirannikkoa kuritti Aila-myrsky, jonka jäljiltä metsiin jäi paljon kaatuneita ja vahingoittuneita puita.  

– Myrskyn jäljiltä on syytä huolehtia näiden havupuiden poistamisesta metsistä, jos vahingoittunutta puustoa on runsaasti. Loppusyksyllä ja talvella kaatuneet puut ovat kirjanpainajalle mitä mainioin lisääntymisalusta ensi keväänä, Kuitunen sanoo.  

Kuitusen mukaan yksittäiset tuulenkaadot eivät merkittävästi lisää hyönteistuhojen riskiä ja niitä kannattaa jättää metsään lahopuuksi ja lisäämään monimuotoisuutta.  

Luonnonvarakeskus, Suomen metsäkeskus ja vapaaehtoiset metsänhoitoyhdistykset seurasivat kesän aikana kirjanpainajien määriä feromonipyydysten avulla 40 paikkakunnalla Etelä- ja Väli-Suomen alueella. Seurantapyydykset sijoitetaan vuosittain talvella hakatuille aloille kuusivaltaisten metsänreunojen tuntumaan.  

.