Kemera-hakemusten runsaus työllistää Metsäkeskusta | Metsäkeskus

Kemera-hakemusten runsaus työllistää Metsäkeskusta

Kuva: Keijo Penttinen
Vanhan Kemera-lain hakemusten jättämisen määräaika päättyi 17.4.2015. Määräajan päätyttyä Metsäkeskuksella oli noin 10 000 käsittelemätöntä hakemusta, jotka on ratkaistava kesäkuun loppuun mennessä.

Käsittelemättömistä hakemuksista noin 6 500 oli nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuutuen hakemuksia. Kunnostusojituksen rahoitushakemuksia oli 870 ja metsätien tekemisen ja perusparannuksen rahoitushakemuksia 350. Uudesta Kemera -laista poistuvan työlajin, metsänuudistamisen, hakemuksia oli 1 800 ja terveyslannoituksen hakemuksia 520. Käsittelemättömät hakemukset työllistävät Metsäkeskusta kesäkuun loppuun saakka, jolloin hakemuksista on viimeistään tehtävä ratkaisu.

Tarve pienpuun energiatuen ja suunnittelutuen lisärahoitukselle

Hakemusten hyväksyminen vaatii lisärahoitusta pienpuun energiatukeen 3 220 000 euroa ja suunnittelutukeen 3 550 000 euroa. Suunnitelmallisten hankkeiden hyväksyminen tarvitaan myöntämisvaltuutta lisää 14 820 000 euroa. Metsäkeskus on tehnyt lisämäärärahoista esityksen maa- ja metsätalousministeriölle, joka on Metsäkeskuksen esityksen mukaisesti hyväksynyt 3 550 000 euron Kemera -toteutustuen siirron suunnittelu- ja toteutusselvitystueksi. Muilta osin Metsäkeskuksen lisämäärärahaesitykset käsitellään valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa 7.5.2015.

Puuntuotannon varat

Puuntuotannon varoja sisältäen energiapuun korjuutukeen on käytetty kaikkiaan maaliskuun loppuun mennessä 22 447 000 euroa, josta suunnitteluun ja toteutusselvityksien laatimiseen on käytetty 4 452 000 euroa.  Maakunnittain eniten on käytetty Pohjois-Pohjanmaalla (4 294 000 euroa), Etelä-Pohjanmaalla (2 254 000 euroa) ja Keski-Suomessa (2 000 000 euroa).

Työlajeista eniten varoja on käytetty nuoren metsän hoitoon – yhteensä 7 427 000 euroa. Huhtikuun loppuun mennessä nuoren metsän hoidon hankkeita on rahoitettu yhteensä 43 577 ha. Maakunnittain kärkikolmikon työmäärissä muodostavat Pohjois-Pohjanmaa (5 907 ha), Etelä-Pohjanmaa (4 010 ha) ja Keski-Suomi (3 933 ha). Pinta-alatuen käyttö on ollut suurinta Pohjois-Pohjanmaalla 1 209 000 euroa, Lapissa 759 000 euroa (työmäärä 2 622 ha) ja Etelä-Pohjanmaalla 732 000 euroa.

Energiapuuta on korjattu yhteensä 13 616 hehtaarin pinta-alalta korjatun puumäärän ollessa 670 100 kuutiometriä. Toteutustukea on käytetty 4 690 000 euroa. Suurimmat korjuupinta-alat ovat olleet Pohjois-Pohjanmaalla (2 812 hehtaaria), Etelä-Pohjanmaalla (1 506 hehtaaria) ja Keski-Suomessa (1 445 hehtaaria) ja Lapissa (1 256 hehtaaria).

Energiapuun korjuutukea on käytetty eniten Pohjois-Pohjanmaalla (848 000 euroa), Keski-Suomessa  (598 000 euroa) ja Etelä-Pohjanmaalla (464 000 euroa).

Ojitukseen ja metsäautoteihin tukea on käytetty yhteensä 2 610 000 euroa. Tuesta on käytetty yksityisteiden perusparannukseen 1 574 000 euroa, kunnostusojitukseen 867 000 euroa ja uusien metsäteiden rakentamiseen 169 000 euroa.

Luonnonhoidon varat

Luonnonhoidon tukea on käytetty kaikkiaan 1 154 000 euroa, josta ympäristötukeen on käytetty 927 000 euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 227 000 euroa. Rahoitettu ympäristötukisopimusten pinta-ala oli 744 ha.

Lisätietoja

Pekka Hovila
hankehallinnon päällikkö
Suomen metsäkeskus
p. 029 432 4702
pekka.hovila(at)metsakeskus.fi

.