Käytännön oppia ja tutkimustietoa suometsien kesäaikaiseen puunkorjuuseen

suometsa3.jpg
Kuvassa vasemmalla keskiraskas yhdistelmä ja oikealla raskain yhdistelmä. Kuva: Joni Kallioaho, Metsä Group
Suometsiä on pidetty perinteisesti vain talviaikaan korjattavina kohteina. Tämä pitää tietyissä tapauksissa edelleen paikkansa, mutta soita on monenlaisia. Etenkin runsaspuustoiset rämeet soveltuvat usein korjattavaksi sulan maan aikaan. Suometsien puunkorjuuta selvitettiin Metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Metsä Groupin, Finsilvan ja Jykylä & Pojat Oy:n yhteisellä kenttäkokeella Ähtärissä elokuun lopussa.
Uutinen 6.9.2019
 
Projektipäällikkö Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskuksesta kertoo, että oikeaoppinen sulan maan aikainen suometsien puunkorjuu vaatii tarkkaa suunnittelua sekä erikoiskalustoa. Puunkorjuun ennakkosuunnittelulla haetaan kesäaikaiseen korjuuseen soveltuvat kohteet ja optimoidaan alueella tapahtuva toiminta. Erikoiskalustolla taas tarkoitetaan metsäkoneita, jotka on joko suunniteltu tai erikseen varusteltu pehmeiden maiden puunkorjuuseen.

Suometsien puunkorjuu vaatii myös työkoneen kuljettajalta ammattitaitoa. Petri Jykylä Jykylä & Pojat Oy:stä näkee kuljettajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi kyvyn suunnitella omaa työtään etukäteen.

- Suometsän puunkorjuu vaatii enemmän ajattelemista. Kuinka paljon puuta ajetaan milläkin kuormalla, ajourastoon etukäteen tutustumista, missä tai miten päin mennään ja minkälaista puuta ajetaan, jotta voidaan minimoida ajokerrat, kuvailee Jykylä.

Myös keliolosuhteet vaikuttavat kesäaikaiseen korjuuseen. Petri Jykylä näkee, että tämän ja edellisen vuoden kuivat kesät ovat olleet olosuhteiltaan ideaalit. Lisäksi puunkorjuuseen vaikuttavat tieolosuhteet ja puuston määrä.

- Mitä puustoisempi kohde on, sen parempi. Juuristo on paljon vahvempaa ja latvusmassa lisää kantavuutta. Turvemaakohteet, joissa puusto on huonompi, suositeltava hakkuuajankohta on talvi, kommentoi Jykylä.

Uutta tietoa suomaiden puunkorjuusta kenttäkokeella

Viime vuosina on tapahtunut voimakasta kehitystä sekä korjuukalustossa, erityisesti erilaisissa kantavissa telaratkaisuissa, että suomaiden puunkorjuun tutkimuksessa ja osaamisessa. Jotta suometsien mahdollisuudet saadaan hyödynnettyä, on erityisen tärkeää saada jalkautettua nämä uudet ratkaisut ja tutkimustieto osaksi normaalia metsänhoitoa. Tätä tavoitellaan myös Metsäkeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen Suometsien sadonkorjuu-hankkeella.

Osana tätä prosessia Metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus järjestivät kenttäkokeen yhteistyössä Metsä Groupin, Finsilvan ja Jykylä & Pojat Oy:n kanssa Ähtärissä elokuun lopulla. Kenttäkokeessa selvitettiin eri kokoluokan ajokoneiden maastokelpoisuutta eripainoisilla kuormilla paksuturpeisella rämeellä.

Kokeen tarkoituksena oli ajaa sama määrä puuta jokaisella yhdistelmällä, mutta siten, että raskaammilla yhdistelmillä ajokertoja tulisi vähemmän. Raskain yhdistelmä oli tarkoitettu päätehakkuille ja kevyempi harvennuksille. Kevyemmällä metsäkoneella ajettiin lenkki koealueella täydellä kuormalla neljä kertaa ja puolella kuormalla kahdeksan kertaa. Yliraskaalla koneella lenkki ajettiin vain kerran.

Alustavien tulosten perusteella kokeesta voidaan jo todeta, että yliraskas yhdistelmä aiheutti suurimmat painaumat suopohjaan. Molemmissa pienemmän koneen tapauksissa ajouraverkosto kesti rasituksen eikä ajourapainaumissa ollut suuria eroavaisuuksia. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että turvemaiden puunkorjuu onnistuu sopivankokoisella koneella ja oikeilla varusteilla myös kesäaikaan. Leimikolla samanaikaisesti suoritettu normaali harvennus onnistui lisäksi hyvin.

Kenttäkokeen lopulliset tulokset julkaistaan myöhemmin hankkeen nettisivuilla.  Lisätietoa kenttäkokeesta antaa vastuututkija Harri Lindeman Luonnonvarakeskuksesta (harri.lindeman(at)luke.fi).
 
Kenttäkokeella testattiin kantavuuden rajoja, joten jälkikin on sen mukaista. Kuvassa vasemmalla Petri Jykylä ja oikealla Tatu Viitasaari.