Katajanmarjojen kerääjiä etsitään yhteistyössä

uutiskuva-katajanmarja.jpg
Katajanmarjoja käytetään juomien lisäksi esimerkiksi mausteseoksissa. Kuva: Pixabay
Suomalaisilla tislaamoilla on pulaa kotimaisista katajanmarjoista, joita käytetään ginin valmistukseen. Metsäkeskuksen Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke alkaa ratkoa saatavuusongelmaa yhdessä metsänomistajien, halukkaiden kerääjien ja yrittäjien kanssa.

Uutinen 3.9.2019

Suomessa tislaamot eivät saa riittävästi kotimaisia katajanmarjoja tuotantoonsa. Yksi raaka-ainepulasta kärsivistä tislaamoista on Pohjois-Suomessa toimiva Tornio distillery.

- Meillä on ollut suunnitelmissa laajentaa ginin tuotantoa ja tarvitsisimme noin sata kiloa katajanmarjaa vuosittain. Haluamme tuottaa juoman nimenomaan kotimaisista raaka-aineista, sanoo toimitusjohtaja Kaj Kostiander tislaamosta.

Ulkomaista katajanmarjaa olisi kyllä markkinoilla saatavilla ja selvästi kotimaista edullisempaan hintaan, mutta Kostianderin mukaan raaka-aineen maussa on eroa.

- Kaakkois- ja Etelä-Euroopasta tuotavissa katajanmarjoissa on mausteinen, hieman pippurinen maku. Kotimainen katajanmarja on pehmeä ja aromikas. Tarvitsisimme varmuutta toimituksiin ja olisimme valmiita maksamaan kotimaisesta raaka-aineesta myös enemmän, kunhan hinnat pysyvät jotenkin järkevinä, Kostiander sanoo.

Keruusesonki on lyhyt

Katajanmarjoja, eli katajan käpyjä, käytetään juomien lisäksi myös esimerkiksi mausteseosten raaka-aineena. Katajanmarjat kypsyvät hitaasti ja niitä voi poimia metsästä jokamiehenoikeudella. Paras keruuaika on syys-lokakuussa.

- Katajanmarjaa ja muitakin luonnontuotteita kerätään pääsääntöisesti käsityönä. Työ saattaa olla raskasta ja sesonki on lyhyt, jonka vuoksi kerääjiä ei ole riittävästi, sanoo Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hankkeen projektipäällikkö Marko Ämmälä Suomen metsäkeskuksesta.

Ämmälä ei kuitenkaan ole valmis heittämään keruuämpäriä kaivoon. Hänen mukaansa kotimaisia luonnontuotteita on mahdollista kerätä ja toimittaa jalostukseen monella tapaa nykyistä tehokkaammin.

- Maakuntiin tarvittaisiin lisää keskitettyjä keruuasemia, pakastuskapasiteettia ja tehokkaampia menetelmiä. Lisäksi tarvitaan tietysti yrittäjiä pyörittämään tätä toimintaa, Ämmälä sanoo.

Sopivia keruupaikkoja voisi kartoittaa myös esimerkiksi metsäpalveluyrittäjien avulla.

Kotimaisille luonnontuotteille on kysyntää

Metsäkeskuksen Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke rakentaa yhteistyötä metsänomistajien, perinteisen metsätalouden ja luonnontuotealan välille. Kolmen vuoden hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.

Ämmälä uskoo, että verkostoituminen parantaa tiedonkulkua ja auttaa luonnontuotealan yrityksiä raaka-aineen hankinnassa. Tornion seudulla hanke järjestää ensi vuoden alussa kontaktipäivän, jossa metsänomistajat, halukkaat kerääjät ja yrittäjät tapaavat ja alkavat etsiä ratkaisua katajanmarjan kerääjäpulaan ja toimituksiin.

- Suomalaisille puhtaille ja aromikkaille luonnontuotteille on kasvavaa kysyntää niin kotimaassa kuin kansainvälisillä markkinoilla. Marjojen lisäksi esimerkiksi kuusenkerkän ja koivunlehden tarve on viime vuosina kasvanut voimakkaasti. Raaka-aineen hankinnan pullonkaulat täytyy purkaa, jotta voimme vastata tähän kysyntään, Ämmälä sanoo.

Lue lisää Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hankkeesta

Katso myös videot kuusenkerkän ja koivunlehden keruusta.