Juurikäävän torjuntaa on jatkettava koko sulan maan ajan

uutiskuva-juurikaapa.jpg
Juurikäävän itiöemät kasvavat katseelta suojassa sammal- ja karikekerroksen alla. Ne tuottavat itiöitä kun ilman lämpötila on + 5 astetta tai enemmän eli keväästä syksyyn saakka. Kuva: Tuula Piri.
Kuusenjuurikääpä ja männynjuurikääpä ovat sieniä, jotka lahottavat kuusikoita ja tappavat mäntyjä. Sienet leviävät sulanmaan hakkuissa uusiin paikkoihin itiöiden välityksellä. Puun hakkaaja on eteläisessä ja keskisessä Suomessa velvoitettu torjumaan sienen leviämistä toukokuun alusta marraskuun loppuun asti.

Juurikääpäsienet leviävät ilmavirtausten mukana kulkeutuvina itiöinä ja puuaineessa kasvavana sienirihmastona. Itiöitä syntyy koko sen ajan vuodesta, kun lämpötila on yli +5 astetta. Jos itiöt pääsevät laskeutumaan tuoreelle kannon kaatopinnalle tai puun korjuusta syntyneeseen tyvi- tai juurivaurioon, levittävät ne juurikääpätartunnan terveeseen metsikköön.

Kantokäsittelyssä tärkeää on työn laadun seuranta

Itiöt voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja mutta suurin osa niistä jää tartuttamaan lähimetsiä. Suurin tartuntariski on alueilla, missä tautia esiintyy ennestään runsaasti. Kantojen käsittely torjunta-aineella estää tehokkaasti uusia tartuntoja. Vastuu juurikäävän torjunnasta metsätuholain mukaisesti on puun hakkaajalla.

Kantokäsittelyssä voidaan käyttää joko ureaa tai biologista harmaaorvakkavalmistetta. Kantokäsittely tehdään hakkuun yhteydessä ja hakkuukoneen kuljettajan pitää koko ajan seurata työn laatua silmämääräisesti sekä tietyin väliajoin tehtävin otantamittauksin.

- Torjuntateho on suoraan riippuvainen kantokäsittelyn laadusta. Hyvä laatu tarkoittaa sitä, että torjunta-ainetta on kannon pinnalla vähintään yhden millimetrin kerros ja aine peittää kannon koko kaatopinnan, muistuttaa metsänhoidon asiantuntija Annikka Selander Suomen metsäkeskuksesta.

Juurikäävän ennakkotorjunta on muistettava kaikissa työvaiheissa

Metsänomistaja voi omalla toiminnallaan vähentää juurikäävän leviämisriskiä omassa metsässään. Avainasemassa ovat metsänhoitotöiden ja hakkuiden ajoitus ja toteuttaminen. Turvallisin ajankohta hakkuille on talvella maan ollessa jäässä.

Taimikonharvennus on varminta silloin, kun lämpötila on nollan alapuolella, varsinkin kun kaadettavien puiden tyviläpimitta on yli 5 senttimetriä. Energiapuuharvennuksissa kesähakkuukohteiksi tulee valita ensisijaisesti lehtipuuvaltaisia leimikoita. Harvennuksen ennakkoraivauksessa kannattaa hyödyntää lumettomia pakkasjaksoja.

Tyvilahoisen kuusikon uudistaminen männylle tai koivulle estää taudin siirtymisen seuraavaan puusukupolveen. Tyvitervastauti leviää havupuihin, joten vain puhdas lehtimetsä säästyy taudilta.

Suomen metsäkeskus ja Luonnonvarakeskus ovat julkaisseet vuonna 2017 kattavan oppaan juurikääpätuhojen tunnistamista ja torjuntaa varten. Opas on kirjoitettu käytännön metsätalouden toimijoille: puunostajille, korjuusuunnittelijoille, koneurakoitsijoille ja metsänomistajille.