Hirvivahinkokorvausten määrä laski edellisvuodesta | Metsäkeskus

Hirvivahinkokorvausten määrä laski edellisvuodesta

uutiskuva-hirvet.jpg
Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Kuva: Jaakko Alatalo
Hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja korvataan metsänomistajille tänä vuonna noin 1,4 miljoonalla eurolla. Korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Suomen metsäkeskus maksaa korvaukset metsänomistajille viime vuonna arvioitujen tuhojen perusteella. Korvaukset tulevat maksuun tavallista aiemmin, jo helmikuun aikana.

Metsänomistajat hakivat vuonna 2019 korvauksia hirvieläinten aiheuttamista vahingoista edellisvuotta vähemmän. Hirvituhoja korvataan tänä vuonna 1,4 miljoonan eurolla. Lisäksi tänä vuonna maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneitä viljelykustannuksia metsänomistajille noin 65 000 euron verran.

Hirvieläinvahinkoja esiintyi pääosin samoilla alueilla kuin edellisvuosina. Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Edellisvuoteen verrattuna korvausmäärät kasvoivat eniten Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa korvausmäärät kääntyivät laskuun. 

Maakunnittaisista muutoksista riippumatta yksittäisten kuntien korvausmäärät ovat pysyneet korkeina vuodesta toiseen. Tästä hyvä esimerkki on Lieksan kunta Pohjois-Karjalassa, jossa hirvivahinkokorvauksia on maksettu noin 20 000 - 40 000 euron verran vuosittain.

Suomen metsäkeskus maksaa viime vuonna arvioidut hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen. 

Talvilaidunalueilla pahimmat vahingot

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneimmissa metsissä. 

- Talvilaidunalueilla syntyvät pahimmat hirvieläinvahingot vuodesta toiseen. Hirvet kerääntyvät talvilaitumille, pysyvät siellä ja syövät sitä, mitä on tarjolla. Hirvi on hyvä liikkumaan, mutta se ei usein lähde kahlaamaan paksussa lumessa edes ravinnon perässä, kertoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta. 

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella.

Maanomistaja voi itse määrittää hirvivahinkojen mahdollista korvaussummaa hirvieläinvahinkolaskurin avulla. Laskuri sekä tietoa hirvivahinkoarvioinnista, vahinkokriteereistä ja korvauskäytännöstä on Metsäkeskuksen verkkosivuilla

Lisätietoa hirvieläinvahinkokorvauksista maakunnittain ja kunnittain on Metsäkeskuksen media-aineistoissa.

.