Hirvien aiheuttamista metsätuhoista maksetaan aiempia vuosia vähemmän

Hirvivahingoista maksetaan maanomistajalle korvausta vain, jos korvaussumma on vähintään 170 euroa.
Erityisesti Pohjois-Suomessa hirvieläinten aiheuttamista tuhoista maksettavien korvausten määrä vähenee voimakkaasti aiempiin vuosiin verrattuna. Arvioitujen vahinkojen pinta-ala kuitenkin kasvoi osassa Suomea jopa kolmanneksen. Vuoden 2013 tuhoista maksetaan korvauksia 880 000 euroa, mikä on 320 000 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Suomen metsäkeskuksen arvioimista hirvieläinvahingoista maksettavat korvaukset yksityisille maanomistajille vähenivät lähes koko maassa. Eniten korvaukset pienenivät Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla. Arvioitujen vahinkojen määrä kuitenkin lisääntyi esimerkiksi Kainuussa ja Lapissa.

Tärkein syy korvausten vähenemiseen on arvioinnissa käytettävien taimikoiden laskennallisen arvon muutos. Erityisesti karuilla mailla kasvavien männyntaimikoiden arvioinnissa käytetty arvo on aikaisempaa pienempi. Aiemmissa arvioinneissa varttuneen taimikon arvo oli sama riippumatta sen perustamistavasta. Nyt arvioinnissa on otettu huomioon se, että luontaisesti tai kylvämällä perustetun taimikon perustamiskustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin istuttamalla perustetun taimikon.

Maanomistajalle korvataan puuston arvon aleneminen ja mahdollinen uudelleen metsitys

Hirvieläinten aiheuttamasta metsävahingosta voidaan korvata ne taloudelliset menetykset, jotka aiheutuvat taimikon tai sitä varttuneemman puuston arvon merkittävästä alenemisesta tai vahinkoalueen.

EU:n komissiossa luonnosvaiheessa olevia maa- ja metsätalouden tukia linjaavia suuntaviivoja on tulkittu niin, että hirvituhokorvauksia ei voitaisi enää heinäkuusta alkaen maksaa. Puhuttaessa luonnontuhojen korvauksista metsissä suuntaviivoissa ei mainita eläinten aiheuttamia tuhoja.

– Periaatteessa on mahdollista, että korvaukset loppuvat jo tämän vuoden heinäkuussa. Yleensä tukiin on mahdollista saada vuoden siirtymäaika eli korvaukset loppuisivat heinäkuussa 2015. Joka tapauksessa asia on kesken ja suuntaviivoista neuvotellaan vielä, sanoo Metsäkeskuksen metsäjohtaja Anna Rakemaa