Hirvenmetsästys suitsii taimikkotuhoja

Hirvikanta on ollut viime vuosina kasvussa.
Hirvikanta on kasvanut, mikä näkyy vaurioina taimikoissa. Hirvien aiheuttamia tuhoja on havaittavissa miljoonan hehtaarin alalla Suomen metsissä. Alueelliset riistaneuvostot asettavat tavoitteita hirvikannan hoitoon, mutta hirvikanta on jäänyt monella alueella suosituksia suuremmaksi.

Hirvet aiheuttavat vuosittain laajoja vahinkoja taimikoissa. Tuhoja voidaan vähentää tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästämällä kohtuullisella tasolla. Hirvet liikkuvat laajoilla alueilla, joten kantaa voidaan hoitaa menestyksellisesti vain suurilla pinta-aloilla.

Alueelliset riistaneuvostot suosittelevat, että koko maan hirvikanta olisi 65 000-89 000 hirveä jahtikauden jälkeen. Monella alueella kanta jäi suosituksia suuremmaksi viime vuonna, vaikka jahdissa kaatui lähes 50 000 hirveä.  Suomen riistakeskuksen mukaan hirvikanta on ollut viime vuosina kasvussa.

Tulevan jahtikauden hirvenpyyntilupia on haettava huhtikuun loppuun mennessä. Pyyntiluvat myöntää Suomen riistakeskus.

- Nyt on aika vaikuttaa syksyn jahtikauden hirvilupien määrään. Alueelliset riistaneuvostot päättävät maaliskuussa hirvikannan hoidon tavoitteista ja kuuntelevat kantatavoitteiden määrittelyssä myös metsänomistajia, metsäammattilaisia ja muita sidosryhmiä, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Remeksen mukaan nyt on tärkeää myös selvittää syitä, miksi alueellisten riistaneuvostojen tavoitteet hirvitiheydestä eivät toteutuneet koko maassa viime vuonna.

Hirvitiheydestä ristiriitaisia tavoitteita

Alueelliset riistaneuvostot asettavat määräajaksi tavoitteet hirvikannasta hirvitalousalueittain. Suomessa hirvitalousalueita on 59, ja kannan koko voi vaihdella suuresti jopa alueen sisällä. Alueellisissa riistaneuvostoissa on paikallistuntemusta, jota tarvitaan kannanhoidon suunnittelussa. Neuvostojen tehtävänä on sovittaa yhteen ristiriitaisiakin tavoitteita hirvitiheydestä.

Alueellisissa riistaneuvostoissa on enintään kymmenen jäsentä, joista kuusi on riistanhoitoyhdistyksistä. Neuvostoissa on mukana edustajat myös Metsäkeskuksesta, maanomistajajärjestöstä, ELY-keskuksesta ja maakuntaliitosta.