Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa hyödynnettiin paikkatietoa potentiaalisten kulotuskohteiden etsinnässä | Metsäkeskus

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa hyödynnettiin paikkatietoa potentiaalisten kulotuskohteiden etsinnässä

Metsää kulotetaan Ruokolahdella.
Kulotuksessa poltetaan suurin osa hakkuutähteistä ja osa kangashumuskerroksesta. Kuva: Sara Lankinen-Timonen.
Kulotuskelpoisia kohteita kartoitettiin kevään ja kesän aikana Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa paikkatiedon avulla. Potentiaalisia kulotuskohteita löytyi molemmista maakunnista yli 2000 hehtaaria.

Uutinen 28.10.2020

Kohteita haettiin metsävaratiedoista määrättyjen kriteerien avulla. Mahdollisia kulotuskohteita ovat kivennäismailla sijaitsevat keskiravinteiset uudistuskypsät kangasmetsät. 

Kulotettavan kohteen lähettyviltä tulisi löytyä vettä sekä tiestöä. Lisäksi esimerkiksi asutukseen, sähkölinjoihin ja turvetuotantoalueisiin on oltava riittävä etäisyys. 

Alueen tulee myös olla metsätalouskäytössä eli kulotettavalla kohteella ei saa olla metsälakikohteita, suojelualueita tai uhanalaisia lajeja.

– Tavoitteena oli löytää helposti toteutettavissa olevia kulotuskohteita ja kertoa kulottamisen mahdollisuuksista alueen metsänomistajille, kertoo kartoituksen toteuttaneen Kulotuskoulu-hankkeen projektipäällikkö Sara Lankinen-Timonen.

Paikkatiedon hyödyntäminen nopeuttaa ja auttaa kohdentamaan sopivien kohteiden hakua. Paikkatietoon pohjautuvat löydökset on kuitenkin aina hyvä tarkistaa maastossa ennen kuin suunnitelmia viedään eteenpäin. Esimerkiksi haastavat maastonmuodot tai loma-asutuksen läheisyys voivat rajata kohteen soveltuvuutta kulotukseen.

Kulotus on huomioitava jo hakkuuvaiheessa

Kulotukset toteutetaan pääasiassa touko–kesäkuussa, jolloin sääolosuhteet kulotukselle ovat suotuisat. Metsänomistajalla on kuitenkin nyt hyvä hetki pohtia kulotuksen hyödyntämistä omassa metsässään.

– Kulotus on huomioitava jo hakkuuvaiheessa esimerkiksi hakkuutähteiden käsittelyn ja säästöpuuryhmän sijainnin osalta. Syksyn ja talven hakkuukohteita suunniteltaessa kannattaa miettiä kulotuksen mahdollisuutta metsänparannuksen ja luonnonhoidon keinona, kannustaa Lankinen-Timonen.

Kulotuksella saavutetaan monia puuntuotannollisia ja luonnonhoidollisia hyötyjä. Uuden puusukupolven kasvuolosuhteet paranevat ja metsänviljelytyö helpottuu. Samalla edistetään metsän terveyttä ja luodaan paloympäristöjä monimuotoisuuden hyväksi talousmetsissä.

Monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin myönnetään Kemera-tukea

Luonnonhoitohankkeina toteutettaviin monimuotoisuutta edistäviin kulotuksiin voidaan myöntää Kemera-tukea. 

Monimuotoisuutta edistävässä kulotuksessa poltetaan myös metsänuudistusalalle jätetyt säästöpuuryhmät, jolloin luodaan lisää elinympäristöjä metsäpaloista riippuvaiselle lajistolle.

Kulotustuki myönnetään hankehaussa valitulle toimijalle, joka vastaa kulotuksen toteutuksesta. Maanomistajalle ei aiheudu kulotuksesta kustannuksia, ja osalle poltettavista säästöpuista voidaan maksaa korvaus.

– Kaakkois-Suomessa on tarvetta ensi vuonna toteutettaville kulotuksille, joten Metsäkeskukselle voi ehdottaa sopivia kohteita, kertoo luonnonhoidon asiantuntija Marjo Ahola.

Kulotuskoulu - taitoa tulenkäyttöön metsissä -hanketta toteuttaa Suomen metsäkeskus. Tavoitteena on lisätä kulotusmääriä ja kulotusosaamista Kaakkois-Suomessa. Hanketta rahoitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Metsämiesten säätiön tuella sekä muulla yksityisellä rahoituksella.
 

.