Avoin metsätieto on aktiivisessa käytössä

uutiskuva-avoinmetsatieto.jpg
Avoimen metsätiedon käyttäjiä ovat kiinnostaneet eniten metsävarakuviot sekä tiedot metsänkäyttöilmoituksista.
Suomen metsäkeskus kartoitti avoimen metsätiedon käyttäjien kokemuksia ja kehittämisideoita laajalla kyselyllä viime vuoden lopulla. Kyselyyn vastanneista yli puolet käytti avointa metsätietoa viikoittain tai jopa päivittäin. Eniten käyttäjiä ovat kiinnostaneet metsävarakuviot sekä tiedot metsänkäyttöilmoituksista.

Uutinen 13.2.2020

Suomen metsäkeskuksen jakama avoin metsätieto on aktiivisessa käytössä. Avoimen metsätiedon käyttäjäkyselyyn vastanneista 58 prosenttia kertoi käyttävänsä avointa metsätietoa viikoittain tai päivittäin.

Yli puolet vastaajista hyödynsi avointa metsätietoa päätoimisessa työssään ja noin 10 prosenttia sivutyössään. Lähes puolet vastaajista kertoi käyttävänsä avointa metsätietoa omien metsien käytön suunnittelussa. Pieni osa käyttäjistä kertoi hyödyntävänsä avointa tietoa myös vapaa-ajalla, tutkimuksessa ja opetustyössä.

Suosituimpia avoimia aineistoja ovat kyselyn ja käyttötilastojen perusteella metsänkäyttöilmoitukset ja metsävarakuviot, joihin kuuluvat myös tiedot erityisen tärkeistä elinympäristöistä. Vähemmällä käytöllä ovat tiedot kaukokartoituskoealoista. Avoimen metsätiedon karttapalveluita käytti 82 prosenttia vastaajista, paikkatietoaineistoja lähes puolet ja rajapintoja reilu neljäsosa vastaajista.

- Karttapalveluiden kautta on helppo katsoa nopeasti aineistoja ilman erillisiä ohjelmia. Sieltä voi tarkistaa vaikka, onko alueelle haettu aiemmin Kemera-tukea. Syvällisemmin aineistoihin pääsee pureutumaan rajapintojen ja paikkatietoaineistojen kautta, jos vaikka haluaa tehdä paikkatietoanalyyseja, sanoo metsätietoasiantuntija Juha Inkilä Suomen metsäkeskuksesta.

Tiedot ovat helposti saatavilla

Avoimen metsätiedon käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä tietojen käytettävyyteen. Valtaosa käyttäjäkyselyyn vastanneista kertoi, että avoimista aineistoista on ollut hyötyä ja tiedot ovat helposti saatavilla.

Käyttäjät totesivat muun muassa, että ”avoin metsätieto tuo paljon helpotusta päivittäiseen työhön”, ”tietojen avulla selviää hyvin, onko Kemera-tukea jo saatu aiemmin” ja ”pohjatiedot metsäsuunnitelmien laadintaan ovat helposti saatavilla”.

Moni vastanneista toivoi avoimeen metsätietoon latvusmallia, jonka avulla on mahdollista nähdä, kuinka vaihtelevaa puusto on metsikkökuvion sisällä. Metsätietoasiantuntija Juha Inkilä kertoo, että palaute on kuultu ja latvusmalli lisätään avoimeen metsätietoon kevään aikana.

Vastaajien mukaan eniten parannettavaa on avoimen metsätiedon ajantasaisuudessa.

- Jatkamme kehitystyötä, jotta saisimme tuotettua entistä ajantasaisempaa ja tarkempaa metsävaratietoa. Jatkossa tarkoituksena on saada käyttöön tiedot metsissä tapahtuvista töistä, kuten hakkuista ja taimikonhoidoista. Nämä tiedot auttavat merkittävästi metsätietojen ajantasaistuksessa, sanoo metsätiedon johtava asiantuntija Juho Heikkilä Metsäkeskuksesta. 

Avoimen metsätiedon käyttäjäkyselyyn vastasi 234 käyttäjää, joista 31 prosenttia oli yksityisiä metsänomistajia, 26 prosenttia metsäpalveluyrittäjiä sekä 16 prosenttia metsäteollisuusyritysten työntekijöitä.

 

Fakta

Avoin metsätieto

  • Suomen metsäkeskus kerää ja ylläpitää monipuolisesti tietoja metsistä. Avointa metsätietoa ovat tiedot metsävaroista, metsälain erityisen tärkeistä elinympäristöistä, metsänkäyttöilmoituksista ja Kemera-töistä.
     
  • Avoimet metsätiedot ovat vapaasti saatavissa Metsäkeskuksen Metsään.fi-verkkosivuilla.  
     
  • Avointa metsätietoa voi hyödyntää karttapalveluina, ladattavina paikkatietoaineistoina sekä suoraan teknisten rajapintojen kautta.

Lähde: Suomen metsäkeskus

.