Uudistushakkuu

Lisätietoja

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
puh. 029 432 4938
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Uudistushakkuilla metsään vapautetaan tilaa uudelle puusukupolvelle. Uudistushakkuut tehdään tavallisesti koneellisesti. Uudistushakkuu on metsän taloudellisesti tuottoisin hakkuu.

Uudistamisen sopiva ajankohta on kompromissi taloudellisten ja biologisten tekijöiden sekä metsänomistajan tavoitteiden välillä. Viimeiset kasvatusvuodet lisäävät tukkipuun osuutta. Samalla esimerkiksi kuusella puuston ikääntyminen lisää tyvilahon riskiä ja lisää lahon osuutta rungossa.

Taloudellisesti kannattavaa puusto on uudistaa, kun tilavuuskasvu on tyrehtynyt. Metsään.fi-palvelusta voit tarkistaa, onko omissa metsissäsi uudistushakkuuseen sopivia kohteita. Palvelun toimenpide-ehdotukset perustuvat Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksiin.

Tasaikäisrakenteisessa metsässä hakkuutapa riippuu puulajista ja siitä, uudistetaanko metsä luontaisesti vai viljellen. Eri-ikäisrakenteisesti kasvatettaessa metsää uudistetaan hyödyntämällä alikasvosta ja tekemällä pienaukkoja. Erilaisiin hakkuutapoihin voit tututua tällä sivulla.

Ennen toimenpiteiden aloittamista tehdään Metsäkeskukselle metsänkäyttöilmoitus uudistushakkuista.

Avohakkuu

Avohakkuu tehdään, kun metsä uudistetaan viljellen. Avohakkuu voidaan tehdä puulajista ja kasvupaikasta riippumatta.

Avohakkuussa vanha puusto hakataan pois koko uudistusalalta. Jäljelle jätetään tavallisesti vain yksittäisiä säästöpuuryhmiä edistämään lahopuun syntymistä ja monimuotoisuutta. Toisinaan avohakkuualalta voidaan myös korjata kantoja tai hakkuutähteitä energiakäyttöön. Avohakkuun jälkeen maa kannattaa usein muokata. Uusi taimikko saa alkunsa kylväen tai istuttamalla.

Siemenpuuhakkuu

Siemenpuuhakkuulla voidaan uudistaa luontaisesti mänty- ja koivuvaltaisia metsiä.

Hakkuualalle jätetään terveitä, hyvälaatuisia ja hyvälatvuksisia valtapuita siemenpuiksi 20 – 100 puuta hehtaaria kohti.  Hakkuut kannattaa ajoittaa hyvien siemensatovuosien mukaan. Tasaisimmat ja täystiheät taimikot saadaan, kun maa on muokattu.

Kun uudistusala on taimettunut, siemenpuut poistetaan, jotta taimikko pääsee kehittymään tasaisesti. Parhaiten siemenpuiden poisto onnistuu taimien ollessa lumen suojassa talvella.

Suojuspuuhakkuu

Suojuspuuhakkuulla voidaan uudistaa luontaisesti kuusimetsiä. Menetelmä on monivaiheinen ja onnistuu lähinnä turvemailla.

Työt aloitetaan jo kymmenen vuotta ennen metsän päätehakkuuvaihetta väljentämällä puusto hyvin harvaksi. Jos alueelle syntyy elinvoimainen ja kasvukykyinen kuusen taimikko, voidaan tehdä varsinainen suojuspuuhakkuu. Alueelle jätetään hyvälaatuisia suojuspuita noin 100 – 300 hehtaarille. Suojuspuiden poistovaiheessa alle syntynyt kuusentaimikko vaurioituu aina hakkuussa, joten taimia on syytä olla runsaasti.

Kaistalehakkuu

Kaistalehakkuussa havumetsä uudistetaan luontaisesti reunametsän avulla. Metsään hakattavan kaistaleen leveys on 25 metriä reunametsästä. Hakkuutapaa käytetään lähinnä Pohjois-Suomessa kangasmailla ja Etelä-Suomessa rehevillä turvemailla, esimerkiksi korpinotkelmissa.

Pienaukkohakkuu

Pienaukkohakkuut ovat enintään 0,3 hehtaarin suuruisia avohakkuita. Ne jätetään uudistumaan luontaisesti pyrkien lehtipuusekoitukseen, joka muutoin uhkaa vähentyä eri-ikäisessä metsien käsittelyssä kuusettumisen seurauksena.

Hakkuut erityiskohteilla

Metsälain 6 §:n mukaan metsänomistajilla on oikeus hoitaa ja käyttää metsiään monimuotoisuuden, maiseman ja monikäytön edellyttämillä hakkuutavoilla. Erityishakkuita tehdään tavallisesti maisemallisesti merkittävillä alueilla, monimuotoisuuden kannalta tärkeillä alueilla, kuten avoimilla ja paisteisilla paahderinteillä, tai metsien monikäytön kannalta merkittävissä kohteissa kuten ulkoilu- ja virkistysreittien varsilla.

Myös harvinaisten kasvi- tai eliölajien esiintymispaikoilla metsälain 6 §:n edellytykset täyttyvät. Opetus-, tutkimus- tai muuhun erityiskäyttöön varatuilla kohteilla hakkuut voidaan erityisen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla.

Poikkeava hakkuutapa perusteineen kirjataan metsänkäyttöilmoitukseen, joka tehdään Metsäkeskukselle 10 vuorokautta ennen toimenpiteiden aloitusta.