Uudistamisessa käytettävät puulajit

Lisätietoja

Riitta Raatikainen
luonnonhoidon johtava asiantuntija, sijaisuus 1.11.2017 alkaen
puh. 050 314 0440
riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi

  • Anna palautetta ja kehittämisehdotuksia sivustosta riitta.raatikainen(at)metsakeskus.fi
  • Metsänhoidossa pyritään usein useamman puulajin sekoitukseen, vaikka metsänviljelyssä käytettäisiin vain yhtä puulajia. Muita puulajeja tulee luontaisen uudistumisen kautta, ja niiden säästäminen sopivassa suhteessa on suositeltavaa jo metsän parhaan kasvun takaamiseksi.
  • Yhdenkin puulajin lisääminen metsään rikastuttaa luontoa, sillä sen mukana tulee suuri joukko seuralaislajeja. Metsän terveys ja tuhonkestävyys ovat parempia sekametsissä.
  • Suomen metsissä on suhteellisen vähän puulajeja, mutta niiden määrällä on siitä huolimatta suuri merkitys metsien monimuotoisuudelle. Puulajimme ovat rakenteellisilta ominaisuuksiltaan varsin erilaisia, ja ylläpitävät siksi erilaista lajistoa. Esimerkiksi kasvinsyöjät voivat usein hyödyntää vain tiettyjä puulajeja tai niiden osia. Eri puulajien pinnalla kasvaa myös erilainen jäkälälajisto, ja niitä lahottavat ja hajottavat erikoistuneet eliöt.
  • Kasvata monipuolisesti kotimaisia puulajeja. Luonnonhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi kannatta tavoitella vähintään kolmen puulajin metsiä. Vähemmistöpuulajien puiden yhteenlaskettu tavoiteosuus on 20-30 % läpi koko kiertoajan. Jaloja lehtipuita voi kasvattaa etenkin Etelä-Suomen lehtoalueilla.
  • Uudistushakkuussa jäljelle jäänyttä pienpuustoa ei kannata poistaa kokonaan uudistusalan raivauksessa vaan jättää puuryhmiä kasvamaan. Jos  olemassa oleva taimiaines on riittävän tiheää ja hyväkuntoista, säästetään niiltä osin maanmuokkauksen ja viljelyn kustannuksissa.