Tuhot taimikoissa

Lisätietoja

Markku Remes
metsänhoidon johtava asiantuntija
puh. 029 432 4938
markku.remes(at)metsakeskus.fi

Pieniä taimia uhkaavista tuholaisista yleisin on tukkimiehentäi, joka tappaa taimia syömällä kuoren varren ympäriltä. Myös erilaiset sienitaudit, kuten karisteet ja ruosteet vioittavat taimia. Varttuneissa taimikoissa yleisimmin tuhoja aiheuttavat hirvieläimet, yleisimpinä hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris. Hirvieläimet katkovat päärangan ja syövät rungosta kuorta. Mieluisimpia taloudellisesti merkittävistä puulajeista ovat haapa, rauduskoivu, mänty ja lehtikuusi. Metsäkauris syö myös kuusenlatvoja, joihin muut hirvieläimet eivät yleensä koske.

Muista riistaeläimistä vähäisiä, paikallisia tuhoja aiheuttavat metsäkanalinnut, syömällä pienien taimien latvasilmuja ja -neulasia.

Myyrät aiheuttavat taimikoille jopa täydellisiä tuhoja kannanvaihtelun huippuvuosina.  Taimissa syöntikohta paljastaa myyrälajin: latvaosaa silmuineen syö metsämyyrä, tyviosan kuorta peltomyyrä ja juuristoa vesimyyrä.

Tuhojen estäminen

Vahinkojen estämisessä tärkeimpinä toimina ovat hirvieläinkantojen säätely metsästämällä, oikea-aikainen taimikonhoito, eläinten laidunnuksen ohjailu esimerkiksi nuolukivien sijoittelulla ja estotarvikkeiden sekä -aineiden käyttö.

Myyräkantojen kasvamista voidaan paikallisesti ehkäistä suosimalla myyrien vihollisia, kuten pöllöjä, sijoittamalla pönttöjä taimikoiden laitamille. Erikoiskohteilla, kuten metsitetyillä pelloilla on mahdollista käyttää mekaanisia taimisuojia, jotka estävät peltomyyrätuhon syntymisen.

Tuhoista ilmoittaminen ja korvaukset

Jos hirvieläintuhojen laajuus ylittää korvauskynnyksen 170 euroa, voi Metsäkeskukselle tehdä riistavahinkoilmoituksen ja hakea korvausta. Korvausvarat tulevat hirvieläinten kaatolupamaksuista, minkä vuoksi metsäkauriin aiheuttamista tuhoista ei voida maksaa korvausta (metsäkauriille ei tarvitse hakea kaatolupaa).